Asiantuntijaorganisaation perehdytysprosessin kirkastaminen
Grönberg, Ulla (2019)
Grönberg, Ulla
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019102220107
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019102220107
Tiivistelmä
Kyseessä on HR:n ja johtamisen aihealueelle kuuluva uuden työntekijän perehdytystä käsittelevä opinnäytetyö, joka toteutettiin pk-sektorin asiantuntijaorganisaatiossa. Tutkimuksen kohteena oleva toimeksiantajayritys toimii alalla, jossa osaavista asiantuntijoista käydään jatkuvasti kovaa kilpailua kapeilla markkinoilla. Onnistunut perehdytys, jolla uusi työntekijä saadaan aidosti sitoutumaan, on toimeksiantajayrityksen menestyksen kannalta erittäin merkittävää.
Opinnäytetyön tavoitteena oli kirkastaa ja kehittää toimeksiantajayrityksen perehdytysprosessia. Jotta perehdytysprosessia voidaan kirkastaa ja kehittää, täytyi ensin selvittää tutkimuksen kohteena olevan toimeksiantajayrityksen perehdytyksen nykytila. Toimeksiantajayrityksen perehdytysprosessin arviointi keskittyi pääasiassa Helsingin pääkonttoriin, jossa suurin osa toimeksiantajayrityksen työntekijöistä työskenteli.
Opinnäytetyön teoriaosassa hyödynnettiin useita eri kirjallisia lähteitä, jotka käsittelivät perehdytyksen ja siihen liittyvien roolien lisäksi mm. työyhteisön merkitystä, oppimista, asiantuntijuutta, motivaatiota ja yksilön ominaisuuksia. Painettujen teosten lisäksi opinnäytetyössä käytettiin sekä lehtiartikkeleita että internet-lähteitä. Opinnäytetyön viitekehyksenä toimivat keskeiset oppimisen psykologiset teoriat.
Opinnäytetyö toteutettiin menetelmätriangulaationa. Tutkimus koostui kahdesta kvantitatiivisesta kyselystä sekä toista kyselyä täydentävistä kvalitatiivisista teemahaastatteluista. Valitut tutkimusmetodit esitettiin opinnäytetyön empiirisessä osassa. Tutkimuskyselyistä toinen kohdistettiin uusille työntekijöille ja toinen esimiehille. Kyselyt toteutettiin sähköisen kyselytyökalun avulla. Kyselyt lähetettiin yhtiön 11 uudelle työntekijälle, joiden työkokemus kyselyhetkellä vaihteli < 1 kk - 1 v 3 kk sekä yhtiön kaikille 10 esimiehelle. Uuden työntekijän kyselyä täydennettiin neljän yksilöhaastattelun avulla. Käytettyjä menetelmiä arvioitiin tieteen ja tutkimuksen kontekstissa.
Tutkimustulokset vahvistivat, että moni asia toimeksiantajayrityksen perehdytysprosessissa oli jo tutkimuksen ajankohtana kunnossa. Saatujen tutkimustulosten perusteella uudet työntekijät kokivat mm. itsensä tervetulleiksi ja perehdytysmateriaalin riittäväksi. Tutkimuksessa selvisi myös puutteita: toimeksiantajayrityksen perehdytys ei ollut kaikilta osin tasalaatuista, yhtenäistä perehdytyssuunnitelman runkoa ei ollut käytössä, uuden työntekijän tavoitteita ei määritelty riittävän selkeästi, kokeneen asiantuntijan perehdytys ja mentorin käyttö olivat osin riittämättömiä, työpiste ja -välineet eivät olleet aina valmiina työn aloituksessa, tiedonhallintajärjestelmän koulutuksessa esiintyi puutteita ja palkitsemiskäytännöt koettiin epäselviksi. Opinnäytetyössä käytetty teoria vahvisti, että tutkimuksessa esiin tulleet kehityskohteet on tärkeä laittaa toimeksiantajayrityksessä kuntoon mahdollisimman onnistuneen perehdytyskokemuksen aikaansaamiseksi.
Opinnäytetyön tavoitteena oli kirkastaa ja kehittää toimeksiantajayrityksen perehdytysprosessia. Jotta perehdytysprosessia voidaan kirkastaa ja kehittää, täytyi ensin selvittää tutkimuksen kohteena olevan toimeksiantajayrityksen perehdytyksen nykytila. Toimeksiantajayrityksen perehdytysprosessin arviointi keskittyi pääasiassa Helsingin pääkonttoriin, jossa suurin osa toimeksiantajayrityksen työntekijöistä työskenteli.
Opinnäytetyön teoriaosassa hyödynnettiin useita eri kirjallisia lähteitä, jotka käsittelivät perehdytyksen ja siihen liittyvien roolien lisäksi mm. työyhteisön merkitystä, oppimista, asiantuntijuutta, motivaatiota ja yksilön ominaisuuksia. Painettujen teosten lisäksi opinnäytetyössä käytettiin sekä lehtiartikkeleita että internet-lähteitä. Opinnäytetyön viitekehyksenä toimivat keskeiset oppimisen psykologiset teoriat.
Opinnäytetyö toteutettiin menetelmätriangulaationa. Tutkimus koostui kahdesta kvantitatiivisesta kyselystä sekä toista kyselyä täydentävistä kvalitatiivisista teemahaastatteluista. Valitut tutkimusmetodit esitettiin opinnäytetyön empiirisessä osassa. Tutkimuskyselyistä toinen kohdistettiin uusille työntekijöille ja toinen esimiehille. Kyselyt toteutettiin sähköisen kyselytyökalun avulla. Kyselyt lähetettiin yhtiön 11 uudelle työntekijälle, joiden työkokemus kyselyhetkellä vaihteli < 1 kk - 1 v 3 kk sekä yhtiön kaikille 10 esimiehelle. Uuden työntekijän kyselyä täydennettiin neljän yksilöhaastattelun avulla. Käytettyjä menetelmiä arvioitiin tieteen ja tutkimuksen kontekstissa.
Tutkimustulokset vahvistivat, että moni asia toimeksiantajayrityksen perehdytysprosessissa oli jo tutkimuksen ajankohtana kunnossa. Saatujen tutkimustulosten perusteella uudet työntekijät kokivat mm. itsensä tervetulleiksi ja perehdytysmateriaalin riittäväksi. Tutkimuksessa selvisi myös puutteita: toimeksiantajayrityksen perehdytys ei ollut kaikilta osin tasalaatuista, yhtenäistä perehdytyssuunnitelman runkoa ei ollut käytössä, uuden työntekijän tavoitteita ei määritelty riittävän selkeästi, kokeneen asiantuntijan perehdytys ja mentorin käyttö olivat osin riittämättömiä, työpiste ja -välineet eivät olleet aina valmiina työn aloituksessa, tiedonhallintajärjestelmän koulutuksessa esiintyi puutteita ja palkitsemiskäytännöt koettiin epäselviksi. Opinnäytetyössä käytetty teoria vahvisti, että tutkimuksessa esiin tulleet kehityskohteet on tärkeä laittaa toimeksiantajayrityksessä kuntoon mahdollisimman onnistuneen perehdytyskokemuksen aikaansaamiseksi.