Hengellisen väkivallan tunnistaminen sosiaali- ja terveysalan työssä

Abstract

Opinnäytetyöni aihe on hengellinen väkivalta ja sen tunnistaminen sosiaali- ja terveysalan työssä. Sosiaalialan työhön keskeisesti kuuluu väkivallan tunnistaminen, kohtaaminen ja ehkäiseminen. Hengellinen väkivalta erotetaan nykyisin usein omaksi väkivallan lajikseen, mutta siitä huolimatta se on aiheena melko tuntematon ja vähän tutkittu. Työni tavoitteena oli lisätä sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten tietämystä aiheesta ja mahdollisuuksia aiheen käsittelyyn asiakastilanteissa sekä herättää keskustelua.

Työni koostuu kahdesta osasta, jotka ovat sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille ja ammattilaisille suunnatun koulutustilaisuuden järjestäminen ja käsiteanalyysi. Järjestin 26.11.10 Jyväskylässä ammattikorkeakoulun tiloissa koulutustilaisuuden, johon osallistui kolme vierailevaa puhujaa. Osallistujia oli 63 ja tilaisuus kesti kaksi tuntia. Koulutustilaisuus koostui puhujien puheenvuoroista, jotka käsittelivät suljettujen uskonyhteisöjen piirteitä, lasten asemaa uskonnollisessa yhteisössä sekä uskonnon merkitystä asiakkaan kohtaamisessa, sekä keskustelusta ja yleisön kysymyksistä. Palaute tapahtumasta oli pääosin positiivista ja osallistuneen yleisön mielestä hengellistä väkivaltaa käsittelevälle koulutukselle oli tarvetta. Käsiteanalyysissä pyrin selventämään hengellisen väkivallan käsitettä ja vertailin eri tekstejä, jotka käsittelevät sitä.

Tutkimusten perusteella vaikuttaa siltä, että suuressa osassa tapauksista hengellinen väkivalta on tiedostamatonta eikä motiivina ole tietoisesti hyötyä toisesta. Hengellinen väkivalta sisältyy esiintyessään yhteisön rakenteisiin ja toimintakulttuuriin. Sen toteuttamiseen osallistuu koko yhteisö, eikä kyse ole vain kahden ihmisen välisestä vallan väärinkäytöstä. Hengellinen väkivalta on hyvin moniulotteista, ja yhteisö voi pahimmillaan kontrolloida kaikkea yksilön elämänalueita. Koulutustilaisuudesta saadusta palautteesta kävi myös ilmi, että aiheen käsittelylle on tarvetta ja ammattilaisten tulisi ymmärtää hengellistä väkivaltaa voidakseen auttaa sitä kokenutta asiakasta.

The subject of my thesis is distressing religion and recognizing it in social work. Recognizing and preventing violent behavior is part of all social work. Distressing religion is nowadays seen as a form of violence but it remains an unknown and uninvestigated subject. My purpose in choosing this as a topic for my thesis was to increase the knowledge of religious distress amongst social sector workers and to raise discussion on this subject.

My thesis consists of a seminar that was directed to students and professionals in the social and health sector and a concept analysis. On the 26th of November I organized a seminar in Jyväskylä with three guest speakers attending. There were 63 attendants and the seminar took two hours. The structure of the seminar included guest speakers’ speeches and a discussion afterwards. The speeches dealt with the characteristics of extreme religious groups, the position of children in religious groups and religion in the process of meeting a customer. The feedback of the seminar was mainly positive and there seemed to be a need to discuss this subject. In the second part of the thesis I compared texts and concepts that are being used about religious violence in an attempt to clarify the content of these concepts.

According to the studies, it seems that in most cases religious violence is subconscious and there is no motive to cause harm. Religious violence, when it occurs, is not a problem between two individuals but that of the whole community that accepts it and acts abusively. Religious violence can reach all parts of an individuals’ life, and in the worst case a distressing community can have control of even the most personal matters. It turned out in the feedback from the seminar that there was a need to discuss this subject and that it is important for social workers to understand religious violence in order to help clients who have experienced it.