Uutiskuva vs. kuvituskuva
Lehtinen, Ilari (2019)
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019102820307
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019102820307
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena on kuvituskuvien ja uutiskuvien erot. Työssä selvitetään, miten kuvat eroavat toisistaan, millaista kuvankäsittelyä uutiskuvalle voidaan tehdä ja onko kuvankäsittely hyväksyttävämpää aikakauslehdessä.
Työ koostuu teoriaosuudesta, jossa käsitellään muun muassa kuvajournalismia ja kuvamanipulaatiota. Sen jälkeen analysoidaan yhteensä kymmenen valokuvaa, joista puolet on uutiskuvia ja puolet kuvituskuvia. Kuvista kerrotaan, miten ja missä ne on kuvattu, mistä idea tuli, miten kuva onnistui ja missä sen voisi julkaista.
Opinnäytteen tietoperustassa kerrotaan muun muassa, miten valokuvaus on muuttunut aikojen saatossa ja millaisia rajoitteita eri medioissa on kuvien käsittelyyn liittyen. Tietoperustassa käydään läpi myös keskeisiä valokuvaukseen liittyviä käsitteitä, joita käytetään kuvien analysointi -osiossa.
Johtopäätöksenä työssä voidaan pitää sitä, että kuvituskuvalla ja uutiskuvalla on suuria eroja. Siinä missä uutiskuvan täytyy olla aina totta, voi kuvituskuva olla fiktiota. Jotta uutiskuvien totuudenmukaisuus säilyy, on kuvankäsittely mediataloissa hyvin rajoitettua. Kuvan valotusta saa säätää, mutta kuvasta ei saa poistaa esimerkiksi henkilön päästä kasvavaa tolppaa, vaikka se ei kuvan sanomaa muuttaisikaan. Aikakauslehdissä kuvien käsittely on vapaampaa ja mallin ihoa saatetaan silotella ja kuvaa manipuloida muutenkin. Kuvituskuva on kuitenkin merkittävä selkeästi, ettei lukija vahingossa oleta, että kyseessä on totuudenmukainen uutiskuva.
Opinnäytetyön rakenne on seuraavanlainen. Ensimmäisessä luvussa on johdanto, jossa kerron, miksi valitsin tämän aiheen ja mitkä ovat työn tavoitteet. Toisessa luvussa on teoriaa ja kolmannessa käydään läpi valokuvaukseen liittyviä käsitteitä. Neljännessä luvussa esittelen itse otettuja valokuvia, jotka voidaan jakaa uutiskuviin ja kuvituskuviin. Nämä kuvat on otettu joko vapaa-ajalla harrastusmielessä, työpaikalle tai freelancerina asiakkaalle. Viidennessä luvussa pohdin opinnäytetyön tekoprosessia ja mitä olen oppinut tätä tehdessä.
Työ koostuu teoriaosuudesta, jossa käsitellään muun muassa kuvajournalismia ja kuvamanipulaatiota. Sen jälkeen analysoidaan yhteensä kymmenen valokuvaa, joista puolet on uutiskuvia ja puolet kuvituskuvia. Kuvista kerrotaan, miten ja missä ne on kuvattu, mistä idea tuli, miten kuva onnistui ja missä sen voisi julkaista.
Opinnäytteen tietoperustassa kerrotaan muun muassa, miten valokuvaus on muuttunut aikojen saatossa ja millaisia rajoitteita eri medioissa on kuvien käsittelyyn liittyen. Tietoperustassa käydään läpi myös keskeisiä valokuvaukseen liittyviä käsitteitä, joita käytetään kuvien analysointi -osiossa.
Johtopäätöksenä työssä voidaan pitää sitä, että kuvituskuvalla ja uutiskuvalla on suuria eroja. Siinä missä uutiskuvan täytyy olla aina totta, voi kuvituskuva olla fiktiota. Jotta uutiskuvien totuudenmukaisuus säilyy, on kuvankäsittely mediataloissa hyvin rajoitettua. Kuvan valotusta saa säätää, mutta kuvasta ei saa poistaa esimerkiksi henkilön päästä kasvavaa tolppaa, vaikka se ei kuvan sanomaa muuttaisikaan. Aikakauslehdissä kuvien käsittely on vapaampaa ja mallin ihoa saatetaan silotella ja kuvaa manipuloida muutenkin. Kuvituskuva on kuitenkin merkittävä selkeästi, ettei lukija vahingossa oleta, että kyseessä on totuudenmukainen uutiskuva.
Opinnäytetyön rakenne on seuraavanlainen. Ensimmäisessä luvussa on johdanto, jossa kerron, miksi valitsin tämän aiheen ja mitkä ovat työn tavoitteet. Toisessa luvussa on teoriaa ja kolmannessa käydään läpi valokuvaukseen liittyviä käsitteitä. Neljännessä luvussa esittelen itse otettuja valokuvia, jotka voidaan jakaa uutiskuviin ja kuvituskuviin. Nämä kuvat on otettu joko vapaa-ajalla harrastusmielessä, työpaikalle tai freelancerina asiakkaalle. Viidennessä luvussa pohdin opinnäytetyön tekoprosessia ja mitä olen oppinut tätä tehdessä.