Hoitohenkilökunnan kuntouttavaan työotteeseen sitoutuminen Mäntyharjun terveyskeskuksen vuodeosastoilla

Abstract

Opinnäytetyömme tarkoituksena oli selvittää hoitohenkilökunnan sitoutumista kuntouttavalla hoitotyöllä työskentelyyn Mäntyharjun terveyskeskussairaalan vuodeosastolla. Aiheen opinnäytetyöhömme saimme työyhteisöstämme.

Kuntouttavalla työotteella työskennellessä tavoitteena tulisi olla potilaan fyysisen, psyykkisen ja sosiaali-sen toimintakyvyn palauttaminen, säilyttäminen sekä huononemisen ehkäiseminen terveydenhuollossa työskentelevien ammattihenkilöiden ja potilaan yhteisillä tavoitteilla niin, että kotona asumisen ensisijai-suus toteutuisi. Potilaita tulisi kuntouttaa heti, kun sairauden akuuttivaihe on ohi.

Käytimme kyselymenetelmänä strukturoitua lomaketta, jolla selvitimme kuntoutumista edistävän hoito-työn toteutumista vuodeosastoilla. Kyselymme tuloksina selvisi, että hoitohenkilökunta tekee työtään kuntouttavalla työotteella, kuitenkin työparista riippuen. Hoitohenkilökunta ei kokenut kuntouttavan työotteen käyttöä fyysisesti eikä psyykkisesti raskaaksi, eivätkä he kokeneet pitkäaikaispotilaiden kun-touttamista turhauttavaksi. Tulosten perusteella hoitohenkilökunta tekee joskus potilaan puolesta asioita, jotta työt nopeutuisivat. Hoitohenkilökunta haluaa kehittää kuntouttavaa hoitotyötä lisäämällä yhteistyötä kuntohoitajan kanssa, sekä haluamalla enemmän tietoa apuvälineistä. Tulosten perusteella voidaan todeta, että hoitajat ja laitosapulaiset haluavat enemmän tietoa kuntouttavasta työotteesta. Laitosapulaiset ja omaiset tulee myös ottaa mukaan hoidon suunnitteluun ja päätöksentekoon.

Opinnäytetyömme tuloksia voidaan hyödyntää tehtäessä Mäntyharjun kunnan vanhustenpalvelujen laa-tukriteeristöä sekä hoitajien ja esimiehen kanssa käytävissä kehityskeskusteluissa. Kyselyn voisi uusia muutaman vuoden kuluttua ulkopuolisen henkilön tekemänä.

The primary object of this thesis was to assess the staff`s commitment in working with the rehabilitative nursing practice in Mäntyharju health center`s long term rehabilitation ward. Within the field of rehabilitative nursing; the nurse`s aim should be to return the patient`s physical, psy-chological and social ability to a level that would provide the patient with the `best quality of life` and also maintain it. The primary objective of rehabilitative nursing is that every patient should have the ability and the neces-sary skills, to be able to live at home. Therefore, after consultation with fellow medical staff, as well as the patient, we indicate this goal to the patient. The most effective time for rehabilitation is immediately after the acute stage. The survey was taken in the form of a questionnaire, which was to clarify the implementation of the reha-bilitative nursing care in long term ward. The result of the study was that the staff is practicing rehabilita-tive nursing, but its the effectiveness was dependent on the shift partner`s consistency in continuing the rehabilitative care. Personnel did not feel rehabilitative nursing physically or mentally stressful or debili-tating, and therefore, did not find the long term patient rehabilitation frustrating and a fruitless exercise. Analysis of the personnel study shows that staff tends to perform tasks on the behalf of the patient due to staff and time constraints placed upon them. However, the personnel want to develop a more rehabilitative program in co-operation with the physiotherapy department as well as training in the use of physiotherapy equipment, so as to provide the patient with the best rehabilitative care. Analysis of the results has indicated that nurses and nursing auxiliaries wish to have a greater knowledge of rehabilitative nursing. The nursing auxiliaries and patient`s relatives (carers) should also be considered as a part of nursing planning and decision making. The municipality of Mäntyharju can use the result of this survey in decision making when creating quality rehabilitative care within elderly care services and also in nurse`s development assessment with their man-agers. This questionnaire could be out-sourced later to external person/consultant.