HOITAJIEN KOKEMUKSIA TYÖVUOROAUTONOMIAN TOTEUTUMISESTA VUOROTYÖSSÄ
Marttila, Minna (2019)
Lataukset:
Marttila, Minna
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019110320566
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019110320566
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää vuorotyötä tekevien hoitajien kokemuksia työvuoroautonomian toteutumisesta ja sen merkitystä työhyvinvointiin. Tavoitteena oli tuottaa tietoa esimiesten mahdollisuuksista edistää työhyvinvointia työvuoroautonomian avulla.
Tämän opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä oli laadullinen tutkimus ja aineisto kerättiin yksilöllisillä teemahaastatteluilla. Tutkimukseen osallistui viisi vuorotyötä tekevää hoitajaa. Kaikilla heillä oli pitkä kokemus työvuoroautonomiasta. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä.
Tämän tutkimuksen mukaan työvuoroautonomian toteuttamisessa oli haasteita ja hoitajien elämä epävarmaa. Hoitajat olivat motivoituneita toteuttamaan työvuoroautonomiaa, mutta vuorotyö, jatkuva kiire, esimiehen tuki, sekä työvuoroautonomian koulutus, arviointi ja seuranta oli puutteellista. Onnistuessaan työvuoroautonomia koettiin yhdeksi tärkeimmistä asioista työn, perheen ja muun elämän yhteensovittamiseen, sekä merkittäväksi työhyvinvoinnin edistäjäksi. Hyvän johtamisen merkitys onnistuneeseen työvuoroautonomiaan oli kiistaton, lisäksi sen koettiin tukevan työhyvinvointia sekä yksilöllisesti, että työyhteisössä.
Onnistunut työvuoroautonomia motivoi henkilökuntaa ja lisäsi luottamusta, sekä työpaikan kiinnostavuutta työntekijöille. Hyvät ja onnistuneet kokemukset voitiin jakaa muihin yksiköihin ja organisaatioihin, koska onnistunut työvuoroautonomia helpotti siirtymistä yhteisölliseen työvuorosuunnitteluun. The purpose of this thesis was to investigate the experiences of shift working nurses in the realization of shift autonomy and its significance for wellbeing at work. The aim was to provide information on the potential of supervisors to promote wellbeing at work throught shift autonomy.
The research method was qualitative, and the material was collected as individual theme interwiews. Five nurses were interwiewed. They all had a long experience of work shift autonomy. The content analysis method was used for the analysis of the material.
The main results on this thesis showed, how schallenging it was to plan shift autonomy and the lives of nurses were uncertain. Nurses were motivated to plan shift autonomy, but the shift work, lack of time, supervisor support, and education, evaluation and statistic of selfscedueling were limitated. When shift autonomy worked, it was seen one of the most important issues in reconciling work, family and other life, and a significant contributory to wellbeing at work. The importance of good leadership to successful shift autonomy was undeniable and it was also seen to support well-being at work, nurses individually and within the work community.
Successful shif autonomy motivated the workers and increased confidence and attractiveness to the employees. Good and succesfull experiences could be shared with other units and organizations. Successful shift autonomy facilitated the transition to community-based shiftplanning.
Tämän opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä oli laadullinen tutkimus ja aineisto kerättiin yksilöllisillä teemahaastatteluilla. Tutkimukseen osallistui viisi vuorotyötä tekevää hoitajaa. Kaikilla heillä oli pitkä kokemus työvuoroautonomiasta. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä.
Tämän tutkimuksen mukaan työvuoroautonomian toteuttamisessa oli haasteita ja hoitajien elämä epävarmaa. Hoitajat olivat motivoituneita toteuttamaan työvuoroautonomiaa, mutta vuorotyö, jatkuva kiire, esimiehen tuki, sekä työvuoroautonomian koulutus, arviointi ja seuranta oli puutteellista. Onnistuessaan työvuoroautonomia koettiin yhdeksi tärkeimmistä asioista työn, perheen ja muun elämän yhteensovittamiseen, sekä merkittäväksi työhyvinvoinnin edistäjäksi. Hyvän johtamisen merkitys onnistuneeseen työvuoroautonomiaan oli kiistaton, lisäksi sen koettiin tukevan työhyvinvointia sekä yksilöllisesti, että työyhteisössä.
Onnistunut työvuoroautonomia motivoi henkilökuntaa ja lisäsi luottamusta, sekä työpaikan kiinnostavuutta työntekijöille. Hyvät ja onnistuneet kokemukset voitiin jakaa muihin yksiköihin ja organisaatioihin, koska onnistunut työvuoroautonomia helpotti siirtymistä yhteisölliseen työvuorosuunnitteluun.
The research method was qualitative, and the material was collected as individual theme interwiews. Five nurses were interwiewed. They all had a long experience of work shift autonomy. The content analysis method was used for the analysis of the material.
The main results on this thesis showed, how schallenging it was to plan shift autonomy and the lives of nurses were uncertain. Nurses were motivated to plan shift autonomy, but the shift work, lack of time, supervisor support, and education, evaluation and statistic of selfscedueling were limitated. When shift autonomy worked, it was seen one of the most important issues in reconciling work, family and other life, and a significant contributory to wellbeing at work. The importance of good leadership to successful shift autonomy was undeniable and it was also seen to support well-being at work, nurses individually and within the work community.
Successful shif autonomy motivated the workers and increased confidence and attractiveness to the employees. Good and succesfull experiences could be shared with other units and organizations. Successful shift autonomy facilitated the transition to community-based shiftplanning.