Osallistumisen mallit viheralueiden ylläpidossa: Kokemuksia Suomessa
Jakonen, Tuija (2019)
Jakonen, Tuija
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019102620259
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019102620259
Tiivistelmä
Tämä on Hämeen ammattikorkeakoulun rakennetun ympäristön koulutuksen mukainen opinnäytetyö. Opinnäytetyön toimeksiantajana on Viherympäristöliitto VYL ry. Työn tavoitteena oli selvittää, minkälaisia osallistumisen malleja julkisilla viheralueilla Suomessa on käytössä sekä mitä esteitä niiden kehittymiseen on. Malleja on perinteisistä talkoista organisoituun puistokummitoimintaan, mutta niitä ei ole aikaisemmin koottu yhteen. Tutkimusmenetelmänä oli teemahaastattelu, johon valittiin kolme organisaatiota: Helsingin kaupunki, Kalevankankaan hautausmaa Tampereella sekä Lahden kaupunki.
Tutkimuksessa esille tulleet mallit tyypiteltiin joko kertaluonteiseen tai pitkäaikaiseen toimintaan. Kertaluonteisia olivat talkoot, jotka luokiteltiin sen mukaan, kenen aloitteesta ja järjestämänä ne toteutetaan. Pitkäaikainen toiminta taas oli joko yksittäisten henkilöiden tai ryhmien toimintaa yhdessä sekä aikaan ja paikkaan sidottua tai ei. Tämän tyypittelyn mukaisia malleja oli käytössä Helsingin kaupungilla kaikissa kategorioissa, Lahden kaupungilla oli niistä käytössä noin puolet ja Kalevankankaan hautausmaalla noin kolmasosa.
Kehittymisen esteet tyypiteltiin kohdentumaan joko omaan organisaatioon, vapaaehtoisiin tai toiminnan kohteeseen. Erilaisista malleista huolimatta haasteet olivat pääosin yhteisiä, kuten vastuu- ja vakuutuskysymykset, mittaamisen ongelmat sekä toiminnan sovittaminen urakkamaailmaan.
Vaikka malleja on tässä työssä esiteltyjen lisäksi käytössä varmasti lukuisia, vastaa tämä opinnäytetyö omalta osaltaan ideoiden kysyntään sekä herättelee viheralueiden ylläpidosta vastaavia vapaaehtoistyön organisointiin ja verkostojensa hyödyntämiseen. This is a thesis in accordance with the Häme University of Applied Sciences degree programme in Landscape Design and Construction. It is commissioned by The Finnish Association of Landscape Industries Vi-herympäristöliitto VYL ry. The aim of the thesis was to find out what kind of volunteering models are currently used in public green areas in Finland and what their obstacles to development are. Activities range from traditional community work to organized park sponsorships, but they have not been gathered before. The research method consisted of a theme interview with three organizations: the City of Helsinki, Kalevankangas Cemetery in Tampere and the City of Lahti.
The models that emerged in the study were classified according to whether they were one-off or long-term activities. One-off activities were community work, which were divided according on whose initiative and organization they were implemented. A long-term activity was divided according to whether it was the activity of individuals or groups working together and whether it was time and place oriented or not. Models of this type were used by the City of Helsinki in all categories, the City of Lahti used about half and the Kalevankangas Cemetery about one-third.
Obstacles to development were classified according to whether they were allocations to their own organization, volunteers, or the location of the activity. Despite the different models, the challenges were mainly common, such as liability and insurance issues, measurement issues, and adapting operations to the contract world.
Although the models are certainly numerous in addition to the ones presented in this thesis, this thesis contributes to the demand for ideas and inspires those responsible for the maintenance of green areas to organize their volunteering and utilize their networks.
Tutkimuksessa esille tulleet mallit tyypiteltiin joko kertaluonteiseen tai pitkäaikaiseen toimintaan. Kertaluonteisia olivat talkoot, jotka luokiteltiin sen mukaan, kenen aloitteesta ja järjestämänä ne toteutetaan. Pitkäaikainen toiminta taas oli joko yksittäisten henkilöiden tai ryhmien toimintaa yhdessä sekä aikaan ja paikkaan sidottua tai ei. Tämän tyypittelyn mukaisia malleja oli käytössä Helsingin kaupungilla kaikissa kategorioissa, Lahden kaupungilla oli niistä käytössä noin puolet ja Kalevankankaan hautausmaalla noin kolmasosa.
Kehittymisen esteet tyypiteltiin kohdentumaan joko omaan organisaatioon, vapaaehtoisiin tai toiminnan kohteeseen. Erilaisista malleista huolimatta haasteet olivat pääosin yhteisiä, kuten vastuu- ja vakuutuskysymykset, mittaamisen ongelmat sekä toiminnan sovittaminen urakkamaailmaan.
Vaikka malleja on tässä työssä esiteltyjen lisäksi käytössä varmasti lukuisia, vastaa tämä opinnäytetyö omalta osaltaan ideoiden kysyntään sekä herättelee viheralueiden ylläpidosta vastaavia vapaaehtoistyön organisointiin ja verkostojensa hyödyntämiseen.
The models that emerged in the study were classified according to whether they were one-off or long-term activities. One-off activities were community work, which were divided according on whose initiative and organization they were implemented. A long-term activity was divided according to whether it was the activity of individuals or groups working together and whether it was time and place oriented or not. Models of this type were used by the City of Helsinki in all categories, the City of Lahti used about half and the Kalevankangas Cemetery about one-third.
Obstacles to development were classified according to whether they were allocations to their own organization, volunteers, or the location of the activity. Despite the different models, the challenges were mainly common, such as liability and insurance issues, measurement issues, and adapting operations to the contract world.
Although the models are certainly numerous in addition to the ones presented in this thesis, this thesis contributes to the demand for ideas and inspires those responsible for the maintenance of green areas to organize their volunteering and utilize their networks.