Halukkuus osallistua vesienhoitoon Saarijärven vesireitin alueella: Kyselytutkimus Saarijärven vesireitin asukkaille
Riipinen, Pekka (2018)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019110420596
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019110420596
Tiivistelmä
Pintavesien tila huolestuttaa ja puhuttaa Saarijärven reitin asukkaita. Vesien tilaa pyritään lähitulevaisuudessa parantamaan erilaisilla vesienhoidontoimenpiteillä sekä ohjauskeinoilla. Opinnäytetyössä selvitettiin syksyllä 2017 strukturoidun kyselylomakkeen avulla Saarijärven reitin alueen asukkaiden mielipiteitä vesienhoidosta, vesien tilasta ja vesien tilan muutokseen vaikuttaneista tekijöistä. Asukkailta kysyttiin myös mielipidettä vesienhoidon rahoituksesta ja siitä, olisivatko he itse valmiita maksamaan vesienhoidosta ja samalla vesien paremmasta tilasta tulevaisuudessa. Kysymysten avulla määritettiin myös arvio vesienhoitotöiden taloudellisesta arvosta alueella käyttämällä ehdollisen arvottamisen menetelmää. Tutkimus toteutettiin yhteistyössä Metsähallituksen, Suomen ympäristökeskuksen, Keski-Suomen ELY-keskuksen sekä Jyväskylän ammattikorkeakoulun kanssa. Rahoittajana tutkimukselle oli Metsähallituksen Luontopalvelujen koordinoima Freshabit LIFE IP -hanke (FRESHABIT LIFE IP (LIFE14/IPE/FI/023). Tutkimuksen otannan koko oli 2000 vakituisesti Saarijärven reitin alueella asuvaa henkilöä perusjoukon ollessa hieman yli 18000 henkilöä. Kyselyn vastausprosentti oli 23,4 %.
Saarijärven reitin asukkaista 70-80 % piti vesistöjen tilaan tyydyttävänä tai sitä huonompana. Suurimpina vesistöjen pilaajina asukkaat pitivät turvetuotantoa sekä maa- ja metsätaloutta. Vesienhoidolta toivottiin erityisesti turvetuotannon vesiensuojelun kehittä-mistä, rehevöityneiden järvien kunnostusta ja kalakantojen parantamista. Asukkaiden mielestä valtiolla, kunnilla sekä toiminnanharjoittajilla tulisi olla suurin vastuu vesienhoitotöiden rahoituksessa. Tutkimuksen perusteella vesienhoidon taloudellinen arvo alueella vuosien 2018 - 2027 ajalta on noin 3,4 -4,5 miljoonaa euroa olettaen kyselyyn vastanneiden olevan samankaltaisia vastaamattomien kanssa. Vastaavaa tutkimusta ei ole ennen tehty reittivesistölle ja kerätystä tutkimusaineistosta on mahdollista tehdä myös jatkotutkimuksia.
Saarijärven reitin asukkaista 70-80 % piti vesistöjen tilaan tyydyttävänä tai sitä huonompana. Suurimpina vesistöjen pilaajina asukkaat pitivät turvetuotantoa sekä maa- ja metsätaloutta. Vesienhoidolta toivottiin erityisesti turvetuotannon vesiensuojelun kehittä-mistä, rehevöityneiden järvien kunnostusta ja kalakantojen parantamista. Asukkaiden mielestä valtiolla, kunnilla sekä toiminnanharjoittajilla tulisi olla suurin vastuu vesienhoitotöiden rahoituksessa. Tutkimuksen perusteella vesienhoidon taloudellinen arvo alueella vuosien 2018 - 2027 ajalta on noin 3,4 -4,5 miljoonaa euroa olettaen kyselyyn vastanneiden olevan samankaltaisia vastaamattomien kanssa. Vastaavaa tutkimusta ei ole ennen tehty reittivesistölle ja kerätystä tutkimusaineistosta on mahdollista tehdä myös jatkotutkimuksia.