Tunneälykkyys myynnin esimiestyössä
Känsälä, Crista (2019)
Känsälä, Crista
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019110820804
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019110820804
Tiivistelmä
Tunneäly on yksi älykkyyden muoto, ja sen merkitys korostuu yhä enemmän nykypäivän
työelämässä. Tunneälykkyys sisältää Golemanin tunneälyteorian mukaan omien tunteiden
tiedostamisen ja hallitsemisen taidon, kyvyn motivoitua, muiden tunteiden havaitsemisen
taidon sekä taidon hallita ihmissuhteita. Tunneälykkyyden osa-alueet ovat riippumattomia
toisistaan, ja kaikki niistä vaikuttavat työelämässä suoriutumiseen omalla tavallaan. Tässä
opinnäytetyössä on tutkittu tunneälykkyyden tunnuspiirteitä ja merkitystä myynnin esimiestyössä
toimivien henkilöiden näkökulmasta. Tavoitteena oli selvittää, mitä tunneälykkyys
esimiestyössä tarkoittaa ja kuinka merkittävänä se nähdään esimies-alaissuhteen ja tiimin
toimivuuden kannalta.
Opinnäytetyön tietoperusta on jaettu kahteen osioon: ensimmäinen osuus käsittelee tunneälyä
käsitteenä sekä esittelee tunnetuimman tunneälyteorian ja tunneälyn kehittämisen
keinoja. Toinen teoriaosuus syventyy tunneälyn tunnuspiirteisiin työelämässä erityisesti
esimiestyön näkökulmasta.
Tutkimusmenetelmänä toimi laadullinen eli kvalitatiivinen tutkimusmenetelmä, koska kirjoittaja
halusi syventyä teemaan laaja-alaisesti ja saavuttaa mahdollisimman monipuolisen
tuotoksen aiheesta. Haastattelumuotona käytettiin puolistrukturoitua haastettelua eli teemahaastattelua
sen avoimuuden ja joustavuuden vuoksi. Teemahaastattelussa teemojen
käsittelyjärjestys ja -laajuus olivat vapaita, mikä loi haastattelutilanteista vapaita ja keskustelunomaisia.
Haastateltavina toimi viisi myynnin esimiestehtävissä toimivaa henkilöä eri suuruisista ja eri
toimialoilla vaikuttavista yrityksistä. Kirjoittaja halusi näin saada mahdollisimman laajan käsityksen
siitä, miten merkittävänä tunneäly koetaan eri toimialoilla ja erilaisissa tehtävänimikkeissä.
Haastattelut jaettiin kolmeen pääteemaan, jonka pohjalta haastattelut toteutettiin.
Raamit teemoille luotiin teoreettisen viitekehyksen pohjalta, jotta tuloksia kyettiin reflektoimaan
opinnäytetyön tietoperustaan mahdollisimman tarkasti.
Opinnäytetyö toteutettiin kevään ja alkusyksyn 2019 aikana.
työelämässä. Tunneälykkyys sisältää Golemanin tunneälyteorian mukaan omien tunteiden
tiedostamisen ja hallitsemisen taidon, kyvyn motivoitua, muiden tunteiden havaitsemisen
taidon sekä taidon hallita ihmissuhteita. Tunneälykkyyden osa-alueet ovat riippumattomia
toisistaan, ja kaikki niistä vaikuttavat työelämässä suoriutumiseen omalla tavallaan. Tässä
opinnäytetyössä on tutkittu tunneälykkyyden tunnuspiirteitä ja merkitystä myynnin esimiestyössä
toimivien henkilöiden näkökulmasta. Tavoitteena oli selvittää, mitä tunneälykkyys
esimiestyössä tarkoittaa ja kuinka merkittävänä se nähdään esimies-alaissuhteen ja tiimin
toimivuuden kannalta.
Opinnäytetyön tietoperusta on jaettu kahteen osioon: ensimmäinen osuus käsittelee tunneälyä
käsitteenä sekä esittelee tunnetuimman tunneälyteorian ja tunneälyn kehittämisen
keinoja. Toinen teoriaosuus syventyy tunneälyn tunnuspiirteisiin työelämässä erityisesti
esimiestyön näkökulmasta.
Tutkimusmenetelmänä toimi laadullinen eli kvalitatiivinen tutkimusmenetelmä, koska kirjoittaja
halusi syventyä teemaan laaja-alaisesti ja saavuttaa mahdollisimman monipuolisen
tuotoksen aiheesta. Haastattelumuotona käytettiin puolistrukturoitua haastettelua eli teemahaastattelua
sen avoimuuden ja joustavuuden vuoksi. Teemahaastattelussa teemojen
käsittelyjärjestys ja -laajuus olivat vapaita, mikä loi haastattelutilanteista vapaita ja keskustelunomaisia.
Haastateltavina toimi viisi myynnin esimiestehtävissä toimivaa henkilöä eri suuruisista ja eri
toimialoilla vaikuttavista yrityksistä. Kirjoittaja halusi näin saada mahdollisimman laajan käsityksen
siitä, miten merkittävänä tunneäly koetaan eri toimialoilla ja erilaisissa tehtävänimikkeissä.
Haastattelut jaettiin kolmeen pääteemaan, jonka pohjalta haastattelut toteutettiin.
Raamit teemoille luotiin teoreettisen viitekehyksen pohjalta, jotta tuloksia kyettiin reflektoimaan
opinnäytetyön tietoperustaan mahdollisimman tarkasti.
Opinnäytetyö toteutettiin kevään ja alkusyksyn 2019 aikana.