Partnering for Change -malli ja sen hyödyt koulutoimintaterapiassa

Abstract

Tietoisuus ympäristön merkityksestä toimintakyvylle sekä ennaltaehkäisemisen ja aikaisen puuttumisen hyödyistä muuttaa toimintaterapiaa yhteisöllisempään suuntaan. Kun toimintaterapeutin asiakkaana on yhden lapsen sijaan koulu, tarvitaan uusia toimintatapoja. Opinnäytetyön tavoitteena oli esitellä näyttöön perustuva toimintaterapian toteuttamisen malli Partnering for Change (P4C), jossa toimintaterapiaa tarjotaan koko lapsiryhmälle integroituna luokan toimintaan yhteistyössä opettajan kanssa. Mallin ovat kehittäneet Cheryl Missiuna, Cathy Hecimovich ja Nancy Pollock yhdessä P4C-tiimin kanssa. Kirjallisuuskatsauksen avulla taustoitettiin Partnering for Change -mallin ymmärtämiselle olennaisia asioita koulussa toteutuvan toimintaterapian periaatteista, kuvailtiin Partnering for Change -malli yksityiskohtaisesti ja tutkittiin mallin käyttöönottamisesta koituvia hyötyjä ja mallia käyttäneiden opettajien ja toimintaterapeuttien kokemuksia. Kirjallisuuskatsauksen tulosten perusteella Partnering for Change –mallin käyttäminen johti erityistä tukea tarvitsevien lasten lähes vuotta varhaisempaan identifioimiseen ilman muodollista arviointia tai seulontamekanismia. Lisäksi aiempaa suurempi joukko tukea tarvitsevia lapsia pääsi toimintaterapian piiriin ilman lisäkustannuksia. Mallia toteuttaneet opettajat ja toimintaterapeutit kokivat osaamisensa kasvaneen. Johtopäätöksenä Partnering for Change -mallin käyttämisellä on useita positiivisia vaikutuksia lasten osallistumisen tukemiseen koulussa ilman kokonaiskustannusten kasvua. Lisätutkimusta tarvitaan Partnering for Change- mallin käyttämisestä Suomessa ja erityisesti siitä, säilyvätkö samat positiiviset vaikutukset myös suomalaisessa palvelujärjestelmässä.

Awareness of the significance of the environment to the performance as well as of the benefits of early intervention and prevention of secondary consequences have led occupational therapy to change towards community-based interventions. When, instead of a child, a school is the client, there is a need for new ways to offer occupational therapy. The aim of the thesis was to introduce an evidence-based occupational therapy model called Partnering for Change (P4C) in the context of a school setting. The idea of the model is to integrate occupational therapy with the activities of a whole school class in collaboration with the teachers. The model was designed by Cheryl Missiuna, Cathy Hecimovich and Nancy Pollock together with a P4C-team. A literature review was conducted on the essential elements of the Partnering for Change-model and its principles in school-based occupational therapy. This also included a detailed description of the model and studying its benefits and the experiences of teachers and occupational therapists who had used the model. According to the review, using the model led to identifying more pupils with special needs one year earlier without standardized test or screening procedures. Moreover, a greater number of children in need of support could receive occupational therapy at no additional cost. Therapists and educators using this model felt that their competence had increased. In conclusion, it can be stated that using the Partnering for Change model has many positive outcomes. Children´s participation in school improved without increasing costs. However, more research is needed on the Partnering for Change-model in the Finnish school system and particularly whether the positive outcomes remain in the Finnish service system.