Sairaanhoitajan osaamistarpeet perusterveydenhuollon osastopalveluissa
Jalkanen, Mia; Salmi, Riikka (2019)
Jalkanen, Mia
Salmi, Riikka
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019111321137
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019111321137
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoitus oli selvittää sairaanhoitajan osaamistarpeita Karhulan sairaalassa. Työn tilaaja oli Karhulan sairaala. Opinnäytetyöhön haastateltiin viittä sairaalan sairaanhoitajaa teemahaastattelun keinoin. Haastattelut analysoitiin deduktiivisella sekä induktiivisella sisällönanalyysillä. Tavoitteena oli tuoda ilmi, sekä millaista osaamista sairaanhoitaja tarvitsee työskennelläkseen sairaalan vuodeosastolla, että työn mahdollisia kehittämistarpeita. Karhulan sairaalassa on viime vuosien aikana tapahtunut organisaatiomuutosta ja osastoja on yhdistetty, jolloin potilasmateriaalikin on muuttunut osastoilla erilaiseksi.
Opinnäytetyön teoriaosuudessa käsitellään sairaanhoitajan ammatillisuutta, koulutusta ja työnkuvaa sekä miten sairaanhoitaja voi kehittyä työssään. Teoriaan pohjautuen sairaanhoitajan työ on jatkuvan muutoksen alla olemista ja uuden opettelemista. Työ vaatii jatkuvaa kouluttautumista ja sopeutumista uusiin asioihin. Käytännön työn tekeminen vahvistaa sairaanhoitajan osaamista sekä kädentaitoja. Teoriaosaaminen täytyy olla varmalla pohjalla, että työ onnistuu.
Teoriaan pohjautuen on luotu haastattelujen teemat: kliininen hoitotyö, lääkehoito, vuorovaikutus ja digitalisaatio. Näistä halusimme haastateltavien kanssa keskustella.
Opinnäytetyön tulosten perusteella voidaan sanoa sairaanhoitajien osaamisen olevan laaja käsite. Osaaminen koostuu hyvin monesta osa-alueesta ja vaatii hoitajalta paljon erilaisia tietotaitoja. Tietotaidot on pidettävä ajan tasalla, ja niiden ylläpitoon ja kehittämiseen on erilaisia mahdollisuuksia. Tutkimuksessa nousivat esiin esimerkiksi verkkokoulutukset, työnkierto ja osastovartit. Sairaanhoitaja toimii yhtenä osana moniammatillista työryhmää, jossa vuorovaikutustaidot ovat tärkeänä osana. Haastateltavat toivat esiin myös erilaisia luonteenpiirteitä, mikä koettiin hyväksi sairaanhoitajan työssä. Lääkehoidosta haastateltavat kokivat, että koulusta saa hyvän pohjan ja työn kautta taitoja pystyy kehittämään. Digitalisaatio koettiin osittain stressaavaksi, mutta kuitenkin suureksi avuksi työssä. Tulevaisuus nähtiin hyvin muutos keskeisenä ja varsinainen hoitotyö potilaiden kanssa koettiin vähenevän entisestään. Työn toivottiin myös pysyvän edelleen lämminhenkisenä ja sairaanhoitajien arvostuksen pysyvän hyvänä.
Opinnäytetyön teoriaosuudessa käsitellään sairaanhoitajan ammatillisuutta, koulutusta ja työnkuvaa sekä miten sairaanhoitaja voi kehittyä työssään. Teoriaan pohjautuen sairaanhoitajan työ on jatkuvan muutoksen alla olemista ja uuden opettelemista. Työ vaatii jatkuvaa kouluttautumista ja sopeutumista uusiin asioihin. Käytännön työn tekeminen vahvistaa sairaanhoitajan osaamista sekä kädentaitoja. Teoriaosaaminen täytyy olla varmalla pohjalla, että työ onnistuu.
Teoriaan pohjautuen on luotu haastattelujen teemat: kliininen hoitotyö, lääkehoito, vuorovaikutus ja digitalisaatio. Näistä halusimme haastateltavien kanssa keskustella.
Opinnäytetyön tulosten perusteella voidaan sanoa sairaanhoitajien osaamisen olevan laaja käsite. Osaaminen koostuu hyvin monesta osa-alueesta ja vaatii hoitajalta paljon erilaisia tietotaitoja. Tietotaidot on pidettävä ajan tasalla, ja niiden ylläpitoon ja kehittämiseen on erilaisia mahdollisuuksia. Tutkimuksessa nousivat esiin esimerkiksi verkkokoulutukset, työnkierto ja osastovartit. Sairaanhoitaja toimii yhtenä osana moniammatillista työryhmää, jossa vuorovaikutustaidot ovat tärkeänä osana. Haastateltavat toivat esiin myös erilaisia luonteenpiirteitä, mikä koettiin hyväksi sairaanhoitajan työssä. Lääkehoidosta haastateltavat kokivat, että koulusta saa hyvän pohjan ja työn kautta taitoja pystyy kehittämään. Digitalisaatio koettiin osittain stressaavaksi, mutta kuitenkin suureksi avuksi työssä. Tulevaisuus nähtiin hyvin muutos keskeisenä ja varsinainen hoitotyö potilaiden kanssa koettiin vähenevän entisestään. Työn toivottiin myös pysyvän edelleen lämminhenkisenä ja sairaanhoitajien arvostuksen pysyvän hyvänä.