Tutkimus videohaastattelutyökalun käyttäjäkokemuksista henkilöstöpalveluyrityksen rekrytoinnissa
Pouhula, Mari (2019)
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019111821393
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019111821393
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää toimeksiantajayritys Yritys X:n Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan horeca-alojen vuokratyöntekijöiden käyttäjäkokemuksia videohaastattelutyökalun käytöstä ja videohaastattelusta rekrytoinnin välineenä.
Tutkimuksessa otettiin huomioon muun muassa videohaastattelutyökalun käyttöön liittyvät mahdolliset haasteet sekä miten hakijat valmistautuivat kyseiseen haastatteluun. Tutkimuksessa selvitettiin, mikä olisi sopiva haastattelukysymysten määrä ja millaisia olisivat hyvät haastattelukysymykset. Tutkimuksessa selvitettiin, kokivatko silloiset työnhakijat saaneensa tuotua oman osaamisensa ja potentiaalinsa tarpeeksi esille videohaastattelun välityksellä, ja jos eivät, niin mikä siihen on vaikuttanut, ja kuinka videohaastattelua voitaisiin kehittää.
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisella tutkimusmenetelmällä lähettäen vuokratyöntekijöille linkki verkkokyselyyn sähköpostitse. Kysely lähetettiin 122 henkilölle, joista 13 vastasi kyselyyn. Vastausprosentti jäi täten pieneksi, eikä vastausten perusteella saatu tarpeeksi yleistävää tietoa tai mielipiteitä, jotta niitä olisi voitu peilata kaikkien vuokratyöntekijöiden ajatuksiin kyseisestä työkalusta. Suurin osa kyselyyn vastaajista kuitenkin piti videohaastattelutyökalua helppokäyttöisenä, eikä sen käytössä ollut suuria haasteita. Suurin osa vastaajista sai myös tuloksien mukaan tuotua omaa osaamistaan ja potentiaaliaan esille videon välityksellä ja piti videohaastattelua hyvänä rekrytointihaastattelun muotona esikarsintavaiheessa. Tutkimuksen lopuksi pohdittiin kehitysehdotuksia saatujen vastausten pohjalta, joiden toteuttaminen saattaisi lisätä käyttäjätyytyväisyyttä entisestään.
Opinnäytetyön tutkimus ei onnistunut odotetulla tavalla, sillä vastausprosentti jäi hyvin pieneksi. Täten työssä käsitellään myös erilaisia keinoja, joiden pohjalta tutkimus olisi helppo toteuttaa mahdollisesti uudelleen. Työssä annetaan vinkkejä samankaltaisen työn toteuttamiseen ja mietitään myös, mitä tässä työssä oltaisiin voitu tehdä toisin tarvittavan vastausmäärän takaamiseksi. Opinnäytetyön teoriaosuudessa keskitytään henkilöstöpalveluihin ja niiden toimintaan, rekrytointiprosesseihin ja erilaisiin rekrytointihaastattelun muotoihin, kuten digitaalisesti toteutettuun videohaastatteluun.
Tutkimuksessa otettiin huomioon muun muassa videohaastattelutyökalun käyttöön liittyvät mahdolliset haasteet sekä miten hakijat valmistautuivat kyseiseen haastatteluun. Tutkimuksessa selvitettiin, mikä olisi sopiva haastattelukysymysten määrä ja millaisia olisivat hyvät haastattelukysymykset. Tutkimuksessa selvitettiin, kokivatko silloiset työnhakijat saaneensa tuotua oman osaamisensa ja potentiaalinsa tarpeeksi esille videohaastattelun välityksellä, ja jos eivät, niin mikä siihen on vaikuttanut, ja kuinka videohaastattelua voitaisiin kehittää.
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisella tutkimusmenetelmällä lähettäen vuokratyöntekijöille linkki verkkokyselyyn sähköpostitse. Kysely lähetettiin 122 henkilölle, joista 13 vastasi kyselyyn. Vastausprosentti jäi täten pieneksi, eikä vastausten perusteella saatu tarpeeksi yleistävää tietoa tai mielipiteitä, jotta niitä olisi voitu peilata kaikkien vuokratyöntekijöiden ajatuksiin kyseisestä työkalusta. Suurin osa kyselyyn vastaajista kuitenkin piti videohaastattelutyökalua helppokäyttöisenä, eikä sen käytössä ollut suuria haasteita. Suurin osa vastaajista sai myös tuloksien mukaan tuotua omaa osaamistaan ja potentiaaliaan esille videon välityksellä ja piti videohaastattelua hyvänä rekrytointihaastattelun muotona esikarsintavaiheessa. Tutkimuksen lopuksi pohdittiin kehitysehdotuksia saatujen vastausten pohjalta, joiden toteuttaminen saattaisi lisätä käyttäjätyytyväisyyttä entisestään.
Opinnäytetyön tutkimus ei onnistunut odotetulla tavalla, sillä vastausprosentti jäi hyvin pieneksi. Täten työssä käsitellään myös erilaisia keinoja, joiden pohjalta tutkimus olisi helppo toteuttaa mahdollisesti uudelleen. Työssä annetaan vinkkejä samankaltaisen työn toteuttamiseen ja mietitään myös, mitä tässä työssä oltaisiin voitu tehdä toisin tarvittavan vastausmäärän takaamiseksi. Opinnäytetyön teoriaosuudessa keskitytään henkilöstöpalveluihin ja niiden toimintaan, rekrytointiprosesseihin ja erilaisiin rekrytointihaastattelun muotoihin, kuten digitaalisesti toteutettuun videohaastatteluun.