Kirjasto- ja tietopalvelualan opinnäytetöiden lähdeanalyysi : Tarkastelussa Seinäjoen opinnäytetyöt
Rannikko, Miika (2019)
Rannikko, Miika
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019111821405
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019111821405
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli lähdeanalyysimenetelmän avulla selvittää, millaisia lähteitä Seinäjoen ammattikorkeakoulun kirjasto- ja tietopalvelualan opiskelijat käyttävät opinnäytetöissään. Lähdeluetteloiden avulla selvitettiin lähteiden määrää, ikää, kieltä ja julkaisumuotoa. Lisäksi tarkemmin selvitettiin elektronisen ja painetun aineiston suhdetta sekä vapaan ja lisensoidun aineiston jakaumaa.
Tutkimuksen tarkasteluun valikoitui yhteensä 40 kirjasto- ja tietopalvelualan opinnäytetyötä vuosilta 2012 ja 2018. Opinnäytetyöt poimittiin Theseus-tietokannasta ja niissä oli yhteensä 1 642 lähdeviitettä.
Teoriaosuudessa esiteltiin tutkimuksen toimintaympäristö eli Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Seinäjoen ammattikorkeakoulun kirjasto ja sen kokoelmapolitiikka, kirjastoalan tutkinto-ohjelma, opinnäytetyöprosessi sekä koulun ja kirjaston tarjoama tiedonhankinnan opetus opiskelijoille. Lisäksi teoriaosuudessa esitellään opinnäytetyössä käytetyt tutkimusmenetelmät, lähdeanalyysi ja sen laajempi käsite bibliometriikka.
Tutkimustulokset osoittivat, että verkkoaineisto on noussut suosituimmaksi julkaisumuodoksi. Verkkoaineiston ohella painettu kirja oli käytetyimpiä lähteitä. Painettu aineisto oli vielä vuonna 2012 suositumpaa kuin elektroninen aineisto, mutta vuoden 2018 opinnäytetöissä käytettiin enemmän elektronisia lähteitä. Lähdeaineiston pääasiallinen kieli oli suomi, muita kieliä, englanti ja ruotsi käytettiin vähän. Ikäjakaumaltaan käytettiin mahdollisimman uutta tietoa. Lisensoidun aineiston osuus oli vähäistä, vaikka sen käyttö oli hieman noussut tarkasteluvuosien välillä. Lähdemerkinnöissä oli jonkin verran puutteita ja virheitä, mutta pääasiassa ne oli merkitty opinnäytetyöohjeiden mukaisesti.
Tutkimuksen tarkasteluun valikoitui yhteensä 40 kirjasto- ja tietopalvelualan opinnäytetyötä vuosilta 2012 ja 2018. Opinnäytetyöt poimittiin Theseus-tietokannasta ja niissä oli yhteensä 1 642 lähdeviitettä.
Teoriaosuudessa esiteltiin tutkimuksen toimintaympäristö eli Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Seinäjoen ammattikorkeakoulun kirjasto ja sen kokoelmapolitiikka, kirjastoalan tutkinto-ohjelma, opinnäytetyöprosessi sekä koulun ja kirjaston tarjoama tiedonhankinnan opetus opiskelijoille. Lisäksi teoriaosuudessa esitellään opinnäytetyössä käytetyt tutkimusmenetelmät, lähdeanalyysi ja sen laajempi käsite bibliometriikka.
Tutkimustulokset osoittivat, että verkkoaineisto on noussut suosituimmaksi julkaisumuodoksi. Verkkoaineiston ohella painettu kirja oli käytetyimpiä lähteitä. Painettu aineisto oli vielä vuonna 2012 suositumpaa kuin elektroninen aineisto, mutta vuoden 2018 opinnäytetöissä käytettiin enemmän elektronisia lähteitä. Lähdeaineiston pääasiallinen kieli oli suomi, muita kieliä, englanti ja ruotsi käytettiin vähän. Ikäjakaumaltaan käytettiin mahdollisimman uutta tietoa. Lisensoidun aineiston osuus oli vähäistä, vaikka sen käyttö oli hieman noussut tarkasteluvuosien välillä. Lähdemerkinnöissä oli jonkin verran puutteita ja virheitä, mutta pääasiassa ne oli merkitty opinnäytetyöohjeiden mukaisesti.