Syysasterin (Aster novi-belgii) ja syysleimun (Phlox paniculata) härmäntorjunta

Abstract

Opinnäytetyön tavoitteena on löytää vaihtoehtoinen ja nykyisiä torjunta-aineita ekologisempi tapa härmäntorjuntaan perennoilla. Härmää torjuttiin ruiskuttamalla koekasvit kolme kertaa loppukesästä kolmella eri aineella ja tutkimalla ruiskutusten vaikutusta kasvien härmäisyyteen, värittyneiden nuppujen määrään ja avonaisiin kukkiin. Viimeisellä mittauskerralla kasveista otettiin ylös tuorepaino ja juuristo tarkistettiin. Työn toimeksiantaja Taimistoviljelijät ry ehdotti yhdeksi koeaineeksi Carbon Kick® Boosteria. Muiksi mää-räytyivät hiivapohjainen Elistim® sekä mäntysuovasta, ruokasoodasta ja öljystä tehty sekoitus. Härmä on epätoivottu kasvitauti, sillä sen vaikutus on suuri kauppakuntoisten taimien hävikkiin.

Aineistona kokeessa käytettiin syysleimuja ja syysastereita. Koe oli jaettu kahteen osaan niin, että laajempi koe oli ulkona taimikentällä ja suppeampi koe oli sisällä kausihuoneessa. Ulkona oli neljä koejäsentä ja sisällä kolme. Härmä arvioitiin asteikolla 0–5, jolloin 0 tarkoitti, ettei kasvustossa ollut yhtään härmää ja 5 tarkoitti, että koko kasvi oli härmän peitossa. Havainnot olivat silmämääräisiä.

Tulosten perusteella voidaan todeta, että härmän torjunta tulee aloittaa ajoissa, käytettäessä ennaltaehkäiseviä aineita, jottei härmä saa kunnon otetta kasvustossa. Parhaimmat tulokset saatiin käytettäessä Carbon Kick® Boosteria ja mäntysuopa-ruokasooda-öljy -seosta. Ensin mainittu osoitti tehonsa erityisesti kausihuoneessa, sillä sen tuorepainojen tulos oli lähes puolet enemmän kuin vastaavilla taimikentällä. Mäntysuopa-ruokasooda-öljy -seos näytti toimivan hyvin niin ulkona kuin sisällä tehdyissä kokeissa. Härmää ei esiintynyt juurikaan syysleimuilla, mutta syysasterilla siitä saatiin tuloksia. Parhaiten härmäntorjunnassa toimivat edellä mainitut aineet. Koe oli kokonaisuudessaan ainoastaan suuntaa-antava, sillä taimimateriaali oli epätasaista syysleimun kohdalla.

The aim of this thesis was to find an alternative and more ecological way to control powdery mildew on perennials. The study was conducted by spraying the test plants three times at the end of summer with three different fungicides and by observing the effects of the sprayings on the amounts of colored buds, open flowers and powdery mildew on the plants. In the end the plants were cut and weighed. The commissioner of the thesis was Taimistoviljelijät ry and they suggested that one of the substances could be Carbon Kick® Booster. The other fungicides were yeast based Elistim® and a combination of pine soap, baking powder and oil. Powdery mildew is an unwanted plant disease because it largely affects the outer appearance of plants and it also affects yield.

Powdery mildew fungicides were tested on the border phlox and the New York aster. The test was divided into two parts; the larger test was set up outside on the plant field and a smaller group of plants was set up in a seasonal greenhouse. Three of the products were used outside and two inside. The amount of powdery mildew was estimated on a scale from 0 to 5, where zero meant there was no visible powdery mildew on the plant and five meant that the whole plant was covered with powdery mildew.

According to the results controlling powdery mildew should at least be started in the early stages of contamination when using preventive fungicides. The best results were received by using Carbon Kick® Booster and the combination of pine soap, baking powder and oil. The first mentioned was effective in the greenhouse and the second worked well in the open field. There was not much powdery mildew on the border phlox but the New York aster gave good results. The best results were found with the previously mentioned fungicides. The study was only directional because the plant material was uneven in many ways.