Säännöllistä kotihoitoa saavien ikääntyneiden suunterveyden yhteys ravitsemustilaan

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena oli arvioida säännöllistä kotihoitoa saavien ikääntyneiden suunterveyttä, ravitsemustilaa sekä suunterveyden yhteyttä ravitsemustilaan. Osana tutkimusta tehtiin ikääntyneille suunterveyden arviointi hammashoitajan toimesta. Tavoitteena oli motivoida hoitajia sekä ikääntynyttä itseään huomioimaan suunterveyden merkitys osana kokonaisterveyttä. Ravitsemustilaa arvioitiin MNA-testillä. Tutkimus tukee MNA-testin käyttöönottoa osana gerontologista kokonaisarviointia kotihoidossa. MNA-testin käyttö ohjaa hoitajia ikääntyneiden aktiiviseen ravitsemustilan seurantaan sekä puuttumaan varhaisessa vaiheessa ravitsemuksellisiin ongelmiin. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää kotihoidon toiminnan kehittämisessä ja siten tuottaa ikääntyneille oikeanlaisia palveluita. Tutkimusaineisto kerättiin Huittisten kaupungin yhden kotihoitotiimin alueen yli 65-vuotiailta (n=42). Tutkimus toteutettiin toimintatutkimuksena, joka on tieteellisen tutkimuksen ja kehittämistyön yhdistelmä.

Tulosten mukaan ikääntyneet tarvitsevat ohjausta ja tukea niin yksilöllisten suunhoitovälineiden valinnassa kuin käytössä sekä suuhygieniasta huolehtimisessa. Esiin nousi myös suunpuhdistusvälineiden käyttökelpoisuuden tarkastus. Omahampaisilla ja proteesien käyttäjillä oli tehostetun suunhoidon tarve kasvanut. Ikääntyneillä esiintyi myös suunlimakalvo-ongelmia ja tehostettua kielen puhdistuksen tarvetta. Ikääntyneistä 38 % oli virheravitsemusriskissä ja aliravittuja oli 2 %. Omahampaisista joka kolmas oli virheravitsemusriskissä ja heillä oli myös tehostetun hammashoidon tai hammashoitolakäynnin tarve kasvanut. Ikääntyneillä, jotka tarvitsivat päivittäistä tehostettua proteesien omahoitoa tai hammaslääkärin/-teknikon palveluita, yli puolella oli virheravitsemuksen riski kasvanut. Ravitsemusongelmia oli niillä ikääntyneillä, jotka kokivat kuivan suun ongelmaa ja nielemisvaikeuksia. Ravitsemustilaan vaikutti huonosti istuvat proteesit sekä se, pystyikö ikääntynyt itse huolehtimaan hampaiden tai proteesien puhdistamisesta.

Tutkimustulokset osoittivat suunterveyden yhteyden ravitsemustilaan. Hoitotyötä tulee jatkossa kehittää niin, että suunterveyden ja ravitsemustilan arviointi sekä suun omahoito ja ravitsemushoito on näkyvä osa ikääntyneen palvelu- ja hoitosuunnitelmaa. Moniammatillista yhteistyötä tulee kehittää luomalla suunterveyden hoitopolku ja nimeämällä hammasvastaava kotihoidon ikääntyneille. Myös suunterveyteen liittyvää koulutusta tulee lisätä.

The purpose of the study was to assess the oral health, nutrition and the connection between oral health and nutrition on elderly people receiving regular home care. A dental nurse assessed the oral health of the elderly as a part of the study. The objective was to motivate the nurses and the elderly themselves to realize the meaning of their oral health as part of their overall health. The state of the nutrition was assessed with Mini Nutritional Assessment (MNA). This study supports using MNA as part of the gerontologic overall assessment in home care. Using MNA will guide the nurses to actively follow the nutritional state of the elderly and to interfere early on to nutritional problems. The purpose of the study was to produce information which can be used to develop home care and thereby produce the right kind of services for the elderly. The material of the study was collected from over 65-year-olds in one home care team’s area in the city of Huittinen (n=42). The study was an active analysis which is a combination of a scientific study and a developing project.

According to the results in this study the elderly need guidance and support in choosing individual oral health equipment and using them as well as taking care of their oral hygiene. It also became apparent that the condition of the cleaning products needs to be checked. The need for enhanced dental care was increased for elderly with their own teeth and with dentures. The elderly also showcased issues on the mucosal membrane of the mouth and intensified need for cleaning the tongue. 38% of the elderly were in the risk of malnutrition and 2% were malnourished. Every third of the elderly who had their own teeth were in the risk of malnutrition and they were also in the need of enhanced dental care or needed dentist services. Over half of those with dentures and needing of intensified dental care either at home or at a dentist/dental technician were in the risk of malnutrition. The elderly with dry-mouth problems and difficulties swallowing had nutritional problems. Poorly fitting dentures and if the elderly themselves were able to clean their teeth or dentures affected their nutritional state.

The results of the study indicate that oral health is connected to nutrition. Nursing care should be developed so that oral health and assessment of nutrition as well as oral self-care and nutritional care are a visible part of the service and care plan for the elderly. The multi-professional co-operation should be developed by creating a care plan for oral health and by naming a person in charge of dental care for the elderly in home care. There should also be more training for oral health care for personnel.