Eri vasta-aineiden ilmeneminen entsyymikäsitellyillä soluilla LISS/Coombs-korteilla
Särkkä, Anna; Lahtinen, Hanna (2019)
Särkkä, Anna
Lahtinen, Hanna
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019112021700
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019112021700
Tiivistelmä
Ennen jokaista verensiirtoa täytyy tehdä useita verensiirtoserologisia tutkimuksia, jotta voidaan varmistua siitä, onko verivalmiste turvallista siirtää potilaalle. Ensimmäisenä määritetään potilaan veriryhmä ja tämän jälkeen ennen verensiirtoa tehdään veriryhmän tarkistus ja veriryhmävasta-aineiden seulonta. ”Type & Screen”-käytäntöä noudattavissa verikeskuksissa, seulonnan ollessa negatiivinen, verensiirrossa ei tarvitse huomioida kuin ABO-veriryhmä. Jos seulonta on positiivinen, täytyy jatkotutkimuksilla tunnistaa mikä vasta-aine saa positiivisen reaktion aikaan. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, saataisiinko eri vasta-aineita paremmin esille entsyymikäsitellyillä testisoluilla LISS/Coombs-geelikortteja käyttäen. Normaalisti vasta-aineiden ilmenemistä entsyymikäsitellyillä soluilla tutkitaan NaCl/Enzyme-korteilla eikä LISS/Coombs-korteilla.
Tutkimuksen näyteaineisto koottiin Fimlab Laboratoriot Oy:n potilasnäytteistä ja tutkimukseen otettiin mukaan vasta-aineseulonta-negatiivisia ja -positiivisia näytteitä. Työn tavoitteena oli tarjota toimeksiantajalle Fimlab Laboratoriot Oy:lle tietoa, olisiko kyseisestä menetelmästä hyötyä vasta-aineiden tunnistuksessa. Vasta-aineseulonta-positiivisista näytteistä analysoitiin LISS/Coombs-korttipaneelit, NaCl/Enzyme-entsyymikorttipaneelit ja LISS/Coombs-entsyymikorttipaneelit, ja saadut reaktiot koottiin taulukoihin. Näiden eri korttien reaktiovoimakkuuksia vertailtiin toisiinsa. Erityisesti kiinnostuksen kohteena oli tutkia anti-Jka:n ilmenemistä, mutta vasta-aineen harvinaisuuden vuoksi sitä ei saatu tutkimukseen mukaan.
Reaktiovoimakkuuksia vertailemalla voidaan tehdä johtopäätös, että suurimmassa osassa näytteistä vasta-aineiden ilmeneminen entsyymikäsitellyillä soluilla LISS/Coombs-korteilla oli reaktiovoimakkuuksiltaan voimakkaampia tai reaktiot olivat yhtä voimakkaita kuin entsyymimenetelmällä NaCl/Enzyme-korteilla. Tutkittavalla menetelmällä saatiin myös reaktioita sellaisilla testisoluilla, joilla ei muilla menetelmillä tapahtunut reaktiota. Näytemäärä oli kuitenkin pieni, joten tutkimustulosten varmistamiseksi tarvitaan jatkotutkimuksia. Jatkotutkimukset tulisi toteuttaa isommalla näytemäärällä, jotta tuloksista voitaisiin paremmin arvioida kyseisen menetelmän hyötyjä. Jatkotutkimuksia suositellaan erityisesti Rh- ja Kell-veriryhmäjärjestelmien vasta-aineille. Rh- ja Kell-veriryhmäjärjestelmien vasta-aineet ilmenivät tutkimuksessa paremmin tutkittavalla menetelmällä ja jos vastaavia tuloksia saataisiin enemmän, voisi kyseistä menetelmää mahdollisesti käyttää vasta-aineiden tunnistuksen apuna.
Tutkimuksen näyteaineisto koottiin Fimlab Laboratoriot Oy:n potilasnäytteistä ja tutkimukseen otettiin mukaan vasta-aineseulonta-negatiivisia ja -positiivisia näytteitä. Työn tavoitteena oli tarjota toimeksiantajalle Fimlab Laboratoriot Oy:lle tietoa, olisiko kyseisestä menetelmästä hyötyä vasta-aineiden tunnistuksessa. Vasta-aineseulonta-positiivisista näytteistä analysoitiin LISS/Coombs-korttipaneelit, NaCl/Enzyme-entsyymikorttipaneelit ja LISS/Coombs-entsyymikorttipaneelit, ja saadut reaktiot koottiin taulukoihin. Näiden eri korttien reaktiovoimakkuuksia vertailtiin toisiinsa. Erityisesti kiinnostuksen kohteena oli tutkia anti-Jka:n ilmenemistä, mutta vasta-aineen harvinaisuuden vuoksi sitä ei saatu tutkimukseen mukaan.
Reaktiovoimakkuuksia vertailemalla voidaan tehdä johtopäätös, että suurimmassa osassa näytteistä vasta-aineiden ilmeneminen entsyymikäsitellyillä soluilla LISS/Coombs-korteilla oli reaktiovoimakkuuksiltaan voimakkaampia tai reaktiot olivat yhtä voimakkaita kuin entsyymimenetelmällä NaCl/Enzyme-korteilla. Tutkittavalla menetelmällä saatiin myös reaktioita sellaisilla testisoluilla, joilla ei muilla menetelmillä tapahtunut reaktiota. Näytemäärä oli kuitenkin pieni, joten tutkimustulosten varmistamiseksi tarvitaan jatkotutkimuksia. Jatkotutkimukset tulisi toteuttaa isommalla näytemäärällä, jotta tuloksista voitaisiin paremmin arvioida kyseisen menetelmän hyötyjä. Jatkotutkimuksia suositellaan erityisesti Rh- ja Kell-veriryhmäjärjestelmien vasta-aineille. Rh- ja Kell-veriryhmäjärjestelmien vasta-aineet ilmenivät tutkimuksessa paremmin tutkittavalla menetelmällä ja jos vastaavia tuloksia saataisiin enemmän, voisi kyseistä menetelmää mahdollisesti käyttää vasta-aineiden tunnistuksen apuna.