Varhaiskasvatuksen opettajien näkemyksiä suunnittelu-, arviointi- ja kehittämistyöajasta ja -tehtävistä (sak)
Mattila, Saara (2019)
Mattila, Saara
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019101119886
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019101119886
Tiivistelmä
Varhaiskasvatuksen opettajien viikkotyöaikaan on elokuusta 2018 alkaen sisältynyt aiempaa enemmän suunnittelu-, arviointi ja kehittämistyöaikaa (sak-työaika). Opettajien sak-työajan määrä ja sisältö määritellään kunnallisessa virka- ja työehtosopimuksessa (KVTES). Sak-työajan lisäyksen tarkoitus on KVTES:n linjausten mukaan taata varhaiskasvatusta koskevien lain tavoitteiden ja suunnitelmien toteutumista ja varhaiskasvatuksen laadun kehittämistä.
Yleisesti katsoen opettajan työhön liittyvä pedagogisen suunnittelun sekä arviointi- ja kehittämistehtävien määrä on viime vuosina lain ja opetussuunnitelmien muutosten myötä lisääntynyt. Voidaan myös katsoa, että laajemmat varhaiskasvatusta koskevat keskustelut, kuten keskustelu tavoitteellisen ja suunnitelmallisen varhaiskasvatuksen vaikuttavuudesta, lisäävät opettajien suunnittelu-, arviointi- ja kehittämistyön merkitystä. Opinnäytetyössä tavoitteena on kartoittaa varhaiskasvatuksen opettajien näkemyksiä sak-työajan uudistuksesta sekä sen merkityksestä ja tehtävästä varhaiskasvatuksessa tänä päivänä.
Sak-työhön liittyvien piirteiden ja opettajien näkemysten kartoittamiseksi toteutettiin yhdessä varhaiskasvatusyksikössä haastattelututkimus. Haastattelututkimuksessa opettajilta kysyttiin heidän näkemyksiään sak-työajan sisällöstä, ohjauksesta, työkulttuurisista ja -käytännöllisistä piirteistä sekä sen merkityksestä varhaiskasvatustyön kannalta.
Tutkimustulosten perusteella sak-työaika näyttäytyi opettajien itsensä ja työyhteisön arvostama työaikana ja sillä nähtiin olevan merkitystä oman työn ja varhaiskasvatuksen laadun kannalta. Sak-työaikaa ohjasi valtakunnallinen varhaiskasvatuksen opetussuunnitelma ja siihen kytkeytyvä sisältö, kuten lapsen kokonaisvaltainen hyvinvointi. Sak-työajan osana arvioinnin tehtävä ja merkitys koettiin vielä osin epäselvänä ja haasteellisena.
Yleisesti katsoen opettajan työhön liittyvä pedagogisen suunnittelun sekä arviointi- ja kehittämistehtävien määrä on viime vuosina lain ja opetussuunnitelmien muutosten myötä lisääntynyt. Voidaan myös katsoa, että laajemmat varhaiskasvatusta koskevat keskustelut, kuten keskustelu tavoitteellisen ja suunnitelmallisen varhaiskasvatuksen vaikuttavuudesta, lisäävät opettajien suunnittelu-, arviointi- ja kehittämistyön merkitystä. Opinnäytetyössä tavoitteena on kartoittaa varhaiskasvatuksen opettajien näkemyksiä sak-työajan uudistuksesta sekä sen merkityksestä ja tehtävästä varhaiskasvatuksessa tänä päivänä.
Sak-työhön liittyvien piirteiden ja opettajien näkemysten kartoittamiseksi toteutettiin yhdessä varhaiskasvatusyksikössä haastattelututkimus. Haastattelututkimuksessa opettajilta kysyttiin heidän näkemyksiään sak-työajan sisällöstä, ohjauksesta, työkulttuurisista ja -käytännöllisistä piirteistä sekä sen merkityksestä varhaiskasvatustyön kannalta.
Tutkimustulosten perusteella sak-työaika näyttäytyi opettajien itsensä ja työyhteisön arvostama työaikana ja sillä nähtiin olevan merkitystä oman työn ja varhaiskasvatuksen laadun kannalta. Sak-työaikaa ohjasi valtakunnallinen varhaiskasvatuksen opetussuunnitelma ja siihen kytkeytyvä sisältö, kuten lapsen kokonaisvaltainen hyvinvointi. Sak-työajan osana arvioinnin tehtävä ja merkitys koettiin vielä osin epäselvänä ja haasteellisena.
