Sosiaalisten taitojen ja ryhmäroolien yhteys 3–5-vuotiaiden varhaiskasvatusryhmässä
Ilmonen, Nora (2019)
Ilmonen, Nora
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019111821459
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019111821459
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia, miten lapsen hyvät sosiaaliset taidot ja positiivinen ryhmärooli korreloivat, sekä millaisia keinoja kasvattajat käyttävät tukeakseen lasten kehitystä näillä osa-alueilla. Tavoitteena oli tutkimustulosten avulla lisätä ymmärrystä siitä, miten tärkeää on havaita lasten yksilöllisiä ryhmärooleja sekä tukea sosiaalisten taitojen kehitystä varhaiskasvatuksessa.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena, ja aineisto kerättiin yhden päiväkodin 3–5-vuotiaiden lasten ryhmästä, jossa oli 15 lasta ja 3 kasvattajaa. Aineisto muodostui ryhmän kasvattajien täyttämistä Merrellin sosiaalisten taitojen arviointilomakkeista kustakin lapsesta, lasten puolistrukturoitujen yksilöhaastattelujen vastauksista sekä kolmen kasvattajan ryhmähaastattelun vastauksista. Analysointimenetelmänä oli teemoittelu sekä sosiogrammi. Ryhmäroolin analysoimisessa käytettiin Keltikangas-Järvisen jaottelua suosittuihin, syrjään jätettyihin ja aktiivisesti torjuttuihin lapsiin
Tulosten mukaan lapsen hyvät sosiaaliset taidot ja positiivinen ryhmärooli yleensä korreloivat. Lapsista 10:llä ryhmärooli ja sosiaaliset taidot korreloivat, 2 lapsella nämä ominaisuudet eivät korreloineet ja 3 lapsen kohdalla tulos oli tulkinnanvarainen. 10:llä lapsista oli vähintään hyvät sosiaaliset taidot, samoin 10:llä vähintään positiivinen rooli. Voidaan myös todeta lasten pystyvän tekemään havaintoja toisten lasten toiminnasta ja mukauttavan omaa käytöstään. Lapsen viettämä aika ryhmässä, dominoiva tai hyvin ailahteleva käytös vaikuttivat syntyneeseen ryhmärooliin. Kasvattajat käyttivät lasten ryhmäroolien ja sosiaalisten taitojen tukemisessa sekä suoran että epäsuoran tuen muotoja. Suoria tuen muotoja ovat esim. keskustelut, leikit, draamamenetelmät, (satu)kirjat ja epäsuoria kasvattajien tekemä taustatyö lapsen vertaissuhteiden mahdollistamiseksi.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena, ja aineisto kerättiin yhden päiväkodin 3–5-vuotiaiden lasten ryhmästä, jossa oli 15 lasta ja 3 kasvattajaa. Aineisto muodostui ryhmän kasvattajien täyttämistä Merrellin sosiaalisten taitojen arviointilomakkeista kustakin lapsesta, lasten puolistrukturoitujen yksilöhaastattelujen vastauksista sekä kolmen kasvattajan ryhmähaastattelun vastauksista. Analysointimenetelmänä oli teemoittelu sekä sosiogrammi. Ryhmäroolin analysoimisessa käytettiin Keltikangas-Järvisen jaottelua suosittuihin, syrjään jätettyihin ja aktiivisesti torjuttuihin lapsiin
Tulosten mukaan lapsen hyvät sosiaaliset taidot ja positiivinen ryhmärooli yleensä korreloivat. Lapsista 10:llä ryhmärooli ja sosiaaliset taidot korreloivat, 2 lapsella nämä ominaisuudet eivät korreloineet ja 3 lapsen kohdalla tulos oli tulkinnanvarainen. 10:llä lapsista oli vähintään hyvät sosiaaliset taidot, samoin 10:llä vähintään positiivinen rooli. Voidaan myös todeta lasten pystyvän tekemään havaintoja toisten lasten toiminnasta ja mukauttavan omaa käytöstään. Lapsen viettämä aika ryhmässä, dominoiva tai hyvin ailahteleva käytös vaikuttivat syntyneeseen ryhmärooliin. Kasvattajat käyttivät lasten ryhmäroolien ja sosiaalisten taitojen tukemisessa sekä suoran että epäsuoran tuen muotoja. Suoria tuen muotoja ovat esim. keskustelut, leikit, draamamenetelmät, (satu)kirjat ja epäsuoria kasvattajien tekemä taustatyö lapsen vertaissuhteiden mahdollistamiseksi.