Digitalisaatiosovellukset muistisairaan ja hänen omaishoitajansa apuna

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, millaisia digitalisaatiosovelluksia on olemassa, kun käyttäjäryhmänä ovat muistisairaat ja mitä kyseiset sovellukset sisältävät. Työn tavoitteena oli selvittää miten muistisairaiden omaishoitajat näistä sovelluksista hyötyvät. Tutkimusmenetelmänä käytettiin integroivaa kirjallisuuskatsausta ja lähteinä käytettiin suomalaisia sekä ulkomaalaisia kirjoja, tieteellisiä tutkimuksia sekä verkkosivuja. valittujen aineiston valinnassa vaikuttivat julkaisuajankohta, julkaisija ja artikkeleiden tieteellisyys. Googlen hakukonetta käyttäessä haku oli vapaampaa, sillä aineisto oli pääasiassa teknologiayritysten verkkosivuilta. Opinnäytetyössä käytettiin 30 lähdettä, joista teorian lähteenä toimivat lääketieteelliset verkkojulkaisut sekä käypä hoito -julkaisut.

Opinnäytetyö sisältää tietoa muistisairauksista, integroivasta kirjallisuuskatsauksesta, nykypäivän teknologiasta sekä omaishoitajuudesta nykypäivänä. Työssä on perehdytty tutkimukseen, jonka tavoitteena on ollut muistisairaiden kuntoutus teknologiaa käyttäen. Tutkimuksen tuloksia, käytettiin myös johtopäätöksiä tehtäessä. Teknologiaa arvioitiin myös yritysten sivuilta löytyneiden tieteellisten tutkimusten avulla, sekä teoriaan verraten. Gooding:n Tutkimustulosten avulla pääteltiin, että suurin hyöty muistisairaalle saavutetaan tietokonepohjaisen kognitiivisen koulutuksen avulla, kun siihen sisällytetään terapeuttinen ympäristö ja motivoiva vaikeustaso (Gooding ym. 2015, 7-12).

Kirjallisuusselvityksen avulla ilmeni, että markkinoilla olevat digitalisaatiosovellukset, jotka on suunnattu muistisairaille, ovat pääasiassa tarkoitettu muistia aktivoivaksi ja sosiaalista kanssakäymistä lisääviksi. Hollantilainen sovellus Giraff on suunnattu helpottamaan kotihoitoa ja pidentämään siten muistisairaan kotona asumisen mahdollisuutta. Markkinoilla olevia muistisairaille suunnattuja digitalisaatioteknologiasovelluksia, huomattiin olevan kuitenkin vielä vähäisesti. Omaishoitajan hyöty sovelluksista perustuu eniten muistisairaan kognition säilymiseen, huomion kiinnittymiseen virikkeeseen ja yhteisen tekemisen löytymiseen. Tärkein hyöty Giraff -sovelluksessa liittyi omaishoitajan saamaan turvallisuuden tunteeseen ja yhteyden saamisen helpottumiseen.

The purpose of this thesis was to collect information on what kind of digitalization applications exists for memory impaired and what those applications contain. The aim of the thesis was to find out how the caregivers of memory impaired people benefit of the applications. An integrative literature review was used as the research method. Books, scientific studies as well as web pages were used as sources. The selection of the material was influenced by the time of publication, publisher and scholarly articles.

The thesis include information on memory disorders, today's technology and being a carer for person with memory disorder. The technology was evaluated by the scientific found of the corporate website through research and compared to theory. The results of Gooding's research concluded that computer-based cognitive education achieves the greatest benefit of memory disease when it incorporates a therapeutic environment and a motivational level of difficulty (Gooding et al. 2015, 7-12).

The integrative literature review indicates that digitalization applications on the market targeted at memory patients are mainly intended to activate memory and to increase social interaction. The Dutch application Giraff is targeted to facilitate home care and thus extend the life of the mentally ill at home possibility. However, the number of digitalization technology applications on the market for memory patients are still limited. Benefit for the carer of applications is mostly based on memory cognition retention, attention engaging in stimulus and finding common ground. The main benefit of the Giraff app was related to the feeling of security the caregiver received and to help you to make contact.