Urheilijan sydänlihastulehduksen tunnistaminen, ennaltaehkäisy ja hoito : Opas urheilijalle
Lahtinen, Jenni; Niskanen, Tanja; Virtapohja, Veronika (2019)
Lahtinen, Jenni
Niskanen, Tanja
Virtapohja, Veronika
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019112522216
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019112522216
Tiivistelmä
Toiminnallisen opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa opas urheilijan sydänlihastulehduksen tunnistamisesta, ennaltaehkäisystä ja hoidosta UKK-instituutin Terve Urheilija -ohjelman ja Tays Sydänsairaalan verkkosivuille. Oppaan on tarkoitus tavoittaa urheilijat, heidän läheisensä ja valmentajansa. Opinnäytetyön tutkimustehtävinä oli selvittää, mikä on sydänlihastulehdus, miten urheilijan sydänlihastulehdus tunnistetaan, ja kuinka urheilijan sydänlihastulehdusta voidaan ennaltaehkäistä ja hoitaa. Lisäksi selvitettiin, millainen on hyvä opas. Näistä muodostuivat opinnäytetyön teoreettiset lähtökohdat. Opinnäytetyön tavoitteena oli lisätä urheilijan tietämystä sydänlihastulehduksesta, sen tunnistamisesta, ennaltaehkäisystä ja hoidosta oppaan avulla.
Sydänlihastulehdus eli myokardiitti on monisyinen ja diagnostisesti haasteellinen sydänlihaksen tulehdussairaus. Sydänlihastulehduksen aiheuttavat useimmiten virukset. Sydänlihastulehdus voi olla oireeton tai oireet voivat olla epäspesifejä. Tavallisimmat oireet ovat rintakipu, sydämen lisälyönnit ja muut epämiellyttävät tuntemukset rinnan alueella. Sydänlihastulehduksen ennaltaehkäisyssä korostuu infektioiden ennaltaehkäisy ja hyvä hoito. Fyysistä aktiivisuutta tulisi välttää infektioiden yleisoireiden aikana ja epäiltäessä sydänlihastulehdusta. Viruksen aiheuttama sydänlihastulehdus paranee yleensä itsestään ja tällöin hoitomuodoksi riittää lepo. Vaikea-asteinen sydänlihastulehdus vaatii sairaalahoitoa.
Sairaanhoitajan rooli sydänlihastulehdusta sairastavan potilaan ohjauksessa on merkittävä, jotta potilas ymmärtää hoidon ja sen merkityksen, sekä kokee voivansa vaikuttaa hoitoon. Potilasohjausta voidaan tehostaa oppaan avulla. Hyvän oppaan juoni etenee loogisesti. Oppaan kieliasussa ja visuaalisuudessa tulee korostaa selkeyttä ja lukijaystävällisyyttä.
Opas on luotu opinnäytetyön teoreettisten lähtökohtien pohjalta. Oppaasta on tehty sekä verkkosivuille sopiva että tulostettava versio, jota voidaan jakaa muun muassa osana urheilijan terveystarkastusta. Tulevaisuudessa urheilijan terveystarkastusten yhteydessä voitaisiin selvittää, onko oppaalla ollut vaikutusta urheilijan sydänlihastulehduksen ennaltaehkäisyssä. Lisäksi voitaisiin tarkastella sairaanhoitajien kokemuksia ja valmiuksia sydänlihastulehdusta sairastavan potilaan hoitoon liittyen.
Sydänlihastulehdus eli myokardiitti on monisyinen ja diagnostisesti haasteellinen sydänlihaksen tulehdussairaus. Sydänlihastulehduksen aiheuttavat useimmiten virukset. Sydänlihastulehdus voi olla oireeton tai oireet voivat olla epäspesifejä. Tavallisimmat oireet ovat rintakipu, sydämen lisälyönnit ja muut epämiellyttävät tuntemukset rinnan alueella. Sydänlihastulehduksen ennaltaehkäisyssä korostuu infektioiden ennaltaehkäisy ja hyvä hoito. Fyysistä aktiivisuutta tulisi välttää infektioiden yleisoireiden aikana ja epäiltäessä sydänlihastulehdusta. Viruksen aiheuttama sydänlihastulehdus paranee yleensä itsestään ja tällöin hoitomuodoksi riittää lepo. Vaikea-asteinen sydänlihastulehdus vaatii sairaalahoitoa.
Sairaanhoitajan rooli sydänlihastulehdusta sairastavan potilaan ohjauksessa on merkittävä, jotta potilas ymmärtää hoidon ja sen merkityksen, sekä kokee voivansa vaikuttaa hoitoon. Potilasohjausta voidaan tehostaa oppaan avulla. Hyvän oppaan juoni etenee loogisesti. Oppaan kieliasussa ja visuaalisuudessa tulee korostaa selkeyttä ja lukijaystävällisyyttä.
Opas on luotu opinnäytetyön teoreettisten lähtökohtien pohjalta. Oppaasta on tehty sekä verkkosivuille sopiva että tulostettava versio, jota voidaan jakaa muun muassa osana urheilijan terveystarkastusta. Tulevaisuudessa urheilijan terveystarkastusten yhteydessä voitaisiin selvittää, onko oppaalla ollut vaikutusta urheilijan sydänlihastulehduksen ennaltaehkäisyssä. Lisäksi voitaisiin tarkastella sairaanhoitajien kokemuksia ja valmiuksia sydänlihastulehdusta sairastavan potilaan hoitoon liittyen.