Henkilökontaminaatiomittarin herkkyyden määrittäminen gammasäteilylle

Abstract

Isotooppihoitoja antavat ja avolähteitä käsittelevät työntekijät kuuluvat säteilytyöluokkaan A, ja heidän saamansa säteilyannosta on seurattava säännöllisesti. Säteilymittauksia tehdään siihen soveltuvilla mittareilla tai altistus selvitetään laskennallisesti. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa Pirkanmaan sairaanhoitopiirin Kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen yksikön isotooppilaboratorion henkilökunnalle siitä, millä herkkyydellä heillä käytössään oleva henkilökontaminaatiomittari mittaa gammasäteilyä. Tarkoituksena oli suorittaa kontaminaatiomittauksia, joilla mittarin herkkyys gammasäteilylle pystytään määrittämään. Tutkimuskysymyksenä oli, minkälaisia määriä gammasäteilyä henkilökontaminaatiomittari pystyy havaitsemaan.

Kontaminaatiot suoritettiin testiaineella, jota valmistettiin kahden eri laimennoksen verran. Kummallekin laimennokselle tehtiin oman väriset testikappaleet, joihin kontaminaatiopisarat pipetin avulla laitettiin. Vihreille testikappaleille valmistettu laimennos oli aktiivisuudeltaan korkeampi kuin punaisille tehty testiainelaimennos. Mittaukset suoritettiin yhteistyökumppanin käytössä olevalla henkilökontaminaatiomittarilla.

Punaisten testikappaleiden tulokset sijoittuivat välille 0,13 Bq/cm2 – 6,31 Bq/cm2 ja vihreiden testikappaleiden välille 0,56 Bq/cm2 – 7,23 Bq/cm2. Muutamissa kohdissa kontaminaatiomittarin antama aktiivisuusarvo ei kasvanut täysin lineaarisesti. Aktiivisuusarvot alkoivat poiketa linjasta molempien testikappaleryhmien kohdalla sitä enemmän, mitä suurempi tilavuus kontaminaatiopisaralla oli.

Tehtyjen mittausten perusteella henkilökontaminaatiomittari pystyy havaitsemaan gammasäteilyn aktiivisuusarvoja alle asetetun hälytysrajan, mutta ei antamaan niistä täysin tarkkaa tai luotettavaa aktiivisuusarvolukemaa. Kehittämisehdotuksena on kontaminaatiomittausten suorittaminen vielä pienempien aktiivisuusarvojen välillä. Uusimalla mittaukset voidaan tarkentaa herkkyysrajaa, jolla mittari havaitsee gammasäteilevän kontaminaation.

People who work with nuclear medicine examinations and unsealed radionuclides belong radiation category A and their exposure to radiation must be monitored with the correct measuring equipment and with mathematical calculations. The aim of this study was to increase the knowledge of Pirkanmaa Hospital District’s nuclear medicine workers on what level their contamination monitors measures gamma radiation. The objective for the study was to perform measurements where the indicator’s sensitivity to gamma radiation can be defined.

The contamination measurements were carried out with two different test substance dilutions. Both dilutions had their own coloured test samples. The dilutions prepared for the green samples had higher activity than the dilutions for the red samples. The measurements were performed with a cooperation partner’s available contamination monitor.

The results of the red samples were between 0,13 Bq/cm2 – 6,31 Bq/cm2 and those of the green samples between 0,56 Bq/cm2 – 7,23 Bq/cm2. The activity values obtained with the contamination monitors did not go fully linearly. The activity values started to deviate from the line on both samples the more volume the contamination monitor had.

With help of the contamination monitor gamma radiation activity values can be detected, but precise or reliable activity values can not, however be obtained.