Tunneäly johtajuudessa

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää tunneälyä johtajuudessa ja sitä, onko se erityisesti naisjohtajien vahvuus ja miten se ilmenee johtajien keskuudessa. Tämän lisäksi pääongelmaa ovat tukemassa alaongelmat, joiden avulla on pyritty selvittämään, mitkä ovat naisten etenemismahdollisuudet työuralla Suomessa sekä mies- ja naisjohtajien mielipiteitä tunnejohtamisesta ja tunneälyn merkityksestä johtajan ominaisuutena. Tutkimus on toteutettu syksyllä 2019 kvalitatiivista eli laadullista tutkimusmenetelmää käyttäen ja päätutkimusmenetelmänä on käytetty teemahaastatteluita. Tutkimusaineisto on kerätty haastattelemalla kolmea ylemmän tason naisjohtajaa ja kahta miesjohtajaa. Teemahaastattelu sopi tutkimusmenetelmänä parhaiten tämän tyyppisen laadullisen opinnäytetyön aineistonkeruumenetelmäksi sen tutkittavan aiheen vuoksi. Tutkimuksessa haluttiin selvittää tutkittavan kohteen, eli henkilön omia kokemuksia ja mielipiteitä aiheesta, jotka on helpoin selvittää haastattelemalla. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys käsittelee tunneälyä käsitteenä sekä sen osa-alueita, tunnejohtamista ja naisjohtajuutta. Tunneälyä on käsitelty Golemanin tunneälymallin kautta, johon kuuluu viisi osa-aluetta, jotka ovat itsetuntemus, itsehallinta, motivaatio, empatia ja sosiaaliset taidot. Tähän liittyy myös johtamisen näkökulmasta tunnejohtaminen ja itsensä johtaminen, joita käsitellään myös teoriassa. Teoriaa naisjohtajuudesta on lähestytty sen nykytilanteen näkökulmasta sekä mitkä ovat mahdollisia syitä siihen, ja mitä mahdollisia eroja nais- ja miesjohtajien välillä on. Teoria on vahvasti kytköksissä tutkimuksen aiheeseen ja tuloksia on peilattu teorian kautta. Tutkimuksen tuloksissa selvisi, että naisjohtajat pitävät tunnetaitoja ja tunneälyä erityisen tärkeinä johtamisen työkaluina ja hyödyntävät niitä työssään. Miesjohtajat kokivat ne myös tärkeiksi, mutta suhtautuvat tilanteisiin enemmän rationalistisesti. Työn tutkimuksen perusteella voi todeta, että tunnetaidot, kuten empatia ovat jossain määrin enemmän luontaisia naisjohtajille ja he osaavat hyödyntää niitä työssään paremmin kuin miesjohtajat. Naisten mahdollisuudet edetä työurallaan ovat Suomessa hyvät, eivätkä naisjohtajat pahemmin ole kohdanneet haasteita sukupuolensa vuoksi. Tuloksia ei tutkimuksen pienen otannan vuoksi voi kuitenkaan yleistää.