Lentohäpeä suomalaisten nuorten aikuisten keskuudessa
Eklund, Eppu (2019)
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019112622670
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019112622670
Tiivistelmä
Ilmailuala on ollut kovassa kasvussa jo usean vuosikymmenen ajan, työllistäen vuosittain yli 50 miljoonaa ihmistä ympäri maailman. Lentoliikenteen matkustajamäärien odotetaan kaksinkertaistuvan seuraavan 15 vuoden aikana.
Lentokoneet käyttävät toimiakseen fossiilisia polttoaineita, jotka vapauttavat palamisreaktion seurauksena kasvihuonekaasuja ilmakehään. Nykypäivänä päästöjen ja ilmastonmuutoksen ollessa yksi suurimpia puheenaiheita, lentoliikenteen suuri kasvu ja siitä johtuvat päästöt ovat nousseet esille maailmalla.
Tässä opinnäytetyössä käydään läpi lentoliikenteen kasvua maailmalla, siitä aiheutuvia päästöjä verrattuna muihin matkustustapoihin.
Opinnäytetyön neljäs luku käsittelee teoriaa kuluttajien ostokäyttäytymisestä ja siihen vaikuttavia tekijöitä.
Ruotsissa alkunsa saanut lentohäpeä ”flygskam” tarkoittaa ihmisen kokemaa häpeän tunnetta lentämisestä, johtuen lentoliikenteestä vapautuvista kasvihuonepäästöistä. Tämän tuoreen ilmiön vaikutus on näkynyt jo Ruotsin lentomatkustajamäärissä.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, kokevatko suomalaiset nuoret aikuiset lentohäpeää. Opinnäytetyössä toteutettiin kvantitatiivinen tutkimus, johon kerättiin vastauksia 18-35 vuotiailta henkilöiltä internetkyselyn avulla.
Kyselytutkimus toteutettiin käyttämällä Webropol kyselyjärjestelmää, ja vastauksia kerättiin Facebookin kautta. Kyselyyn saatiin yhteensä 145 vastausta, joista 131 vastausta oli kohderyhmään kuuluvilta henkilöiltä.
Tutkimustuloksien perusteella, suomalaiset nuoret aikuiset eivät koe juuri ollenkaan lentohäpeää, tai muita ulkoisia paineita valittaessa matkustustapaa. Mikäli mahdollista, 44 prosenttia vastaajista valitsisi kuitenkin toisen matkustusmuodon samalle matkalle, junan ollessa vastaajien suosituin vaihtoehto.
Tutkimustuloksista myös selvisi, että 73 prosenttia kyselyyn vastanneista henkilöistä olisi valmiita maksamaan ylimääräistä, kompensoidakseen lentomatkalla vapautuvat matkustajakohtaiset kasvihuonepäästöt.
Lentokoneet käyttävät toimiakseen fossiilisia polttoaineita, jotka vapauttavat palamisreaktion seurauksena kasvihuonekaasuja ilmakehään. Nykypäivänä päästöjen ja ilmastonmuutoksen ollessa yksi suurimpia puheenaiheita, lentoliikenteen suuri kasvu ja siitä johtuvat päästöt ovat nousseet esille maailmalla.
Tässä opinnäytetyössä käydään läpi lentoliikenteen kasvua maailmalla, siitä aiheutuvia päästöjä verrattuna muihin matkustustapoihin.
Opinnäytetyön neljäs luku käsittelee teoriaa kuluttajien ostokäyttäytymisestä ja siihen vaikuttavia tekijöitä.
Ruotsissa alkunsa saanut lentohäpeä ”flygskam” tarkoittaa ihmisen kokemaa häpeän tunnetta lentämisestä, johtuen lentoliikenteestä vapautuvista kasvihuonepäästöistä. Tämän tuoreen ilmiön vaikutus on näkynyt jo Ruotsin lentomatkustajamäärissä.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, kokevatko suomalaiset nuoret aikuiset lentohäpeää. Opinnäytetyössä toteutettiin kvantitatiivinen tutkimus, johon kerättiin vastauksia 18-35 vuotiailta henkilöiltä internetkyselyn avulla.
Kyselytutkimus toteutettiin käyttämällä Webropol kyselyjärjestelmää, ja vastauksia kerättiin Facebookin kautta. Kyselyyn saatiin yhteensä 145 vastausta, joista 131 vastausta oli kohderyhmään kuuluvilta henkilöiltä.
Tutkimustuloksien perusteella, suomalaiset nuoret aikuiset eivät koe juuri ollenkaan lentohäpeää, tai muita ulkoisia paineita valittaessa matkustustapaa. Mikäli mahdollista, 44 prosenttia vastaajista valitsisi kuitenkin toisen matkustusmuodon samalle matkalle, junan ollessa vastaajien suosituin vaihtoehto.
Tutkimustuloksista myös selvisi, että 73 prosenttia kyselyyn vastanneista henkilöistä olisi valmiita maksamaan ylimääräistä, kompensoidakseen lentomatkalla vapautuvat matkustajakohtaiset kasvihuonepäästöt.