"Omasta mielestäni täällä on jo ihan kaikki." : Pitkäaikaissairaiden lasten kokemuksia sairaalaviihtyvyydestä

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa, miten alakouluikäiset pitkäaikaissairaat lapset viihtyvät sairaalajaksoilla. Lisäksi työssä selvitettiin, mitä viihtyvyyttä tukevia virikkeitä lastenosastoilla tällä hetkellä tarjotaan sekä mitä toiveita lapsilla on mahdollisesti viihtyvyyden parantamiseksi. Opinnäytetyön tavoitteena oli lisätä lastenosastojen henkilökunnan tietoisuutta siitä, miten lapset viihtyvät sairaalassa ja mitä toiveita lapsilla on virikkeiden suhteen.

Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena, ja aineisto kerättiin teemahaastatteluilla. Haastatteluihin osallistui yhteensä kolme pitkäaikaissairasta lasta, jotka olivat hoidossa joko somaattisella lasten osastolla tai lasten psykiatrisella päiväosastolla. Kaikki osallistuneet lapset olivat poikia, ja iältään he olivat 8–11-vuotiaita. Haastattelut äänitettiin ja sen jälkeen litteroitiin. Tämän jälkeen aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällön analyysillä. Sen avulla löysimme vastauksia tutkimuskysymyksiimme, luokittelemalla sisällöllisesti samankaltaisia asioita keskenään.

Tutkimuksen tulosten mukaan pitkäaikaissairaat lapset viihtyvät sairaalassa hyvin. He kokevat, että sairaalasta löytyy tällä hetkellä kaikki sellaiset virikkeet, joita he sairaalassa- oloaikanaan kaipaavat. Ainoana ehdotuksena lapsilta nousi uuden lautapelin hankkiminen osastolle. Tärkeimmäksi virikkeeksi tutkimustuloksista nousi puhelin, jolla lapset katselevat elokuvia, sarjoja ja videoita. Lisäksi lapset toivat esille pelikonsolit, lautapelit, askartelun ja piirtämisen. Lapset mainitsivat myös, että heidän sairaalaviihtyvyytensä ovat vaikuttaneet yksinäisyyden tunteet, koulunkäynnin mahdollisuus sekä lepääminen. Myös sairaalan pihaympäristön virikkeellisyys nousi esille viihtyvyyttä lisäävänä tekijänä.