Elatusapuprosessi ja lapsen oikeusturvan toteutuminen

Abstract

Tässä opinnäytetyössä tutkittiin elatusapuprosessia, sen eri vaiheita ja epäkohtia, sekä näiden vaikutusta lapsen oikeusturvan toteutumiseen. Lapsella on lain mukaan oikeus riittävään elatukseen ja lain mukaan vastuu lapsen elatuksesta on vanhemmilla. Elatusapuprosessi pitää kuitenkin sisällään vaiheita ja epäkohtia, jotka mahdollistavat sen, että lapsen oikeus elatukseen ei toteudu tai se toteutuu viiveellä. Koska lapsi on useimmiten täysin vanhempiensa huolenpidon varassa ja koska lapsen ravintoon, asumiseen ja vaatetukseen liittyvät perustarpeet vaativat tulla välittömästi tyydytetyiksi, aiheuttaa tämä epäkohta vakavia puutteita lapsen oikeusturvaan. Suomessa noin 30 000 lasta vuosittain kokee vanhempiensa eron ja näin ollen elatusapuprosessi ainakin osittain koskettaa merkittävää osaa suomalaislapsista. Lapsiperheköyhyyden laajakantoisia ja vakavia vaikutuksia on viime vuosina tutkittu paljon, ja juuri yksinhuoltajaperheet ovat korostuneesti esillä useimmilla lapsiperheköyhyyden mittareilla.

Opinnäytetyö toteutettiin oikeudellisena empiirisenä tutkimuksena ja tutkimusotteena hyödynnettiin kvalitatiivista menetelmää. Teoriana tutkimuksessa toimi aihealueeseen liittyvä lainsäädäntö. Myös lainvalmisteluaineistoa ja oikeuskäytäntöä hyödynnettiin soveltuvin osin. Opinnäytetyön aineistona käytettiin aiheeseen liittyvää kirjallisuutta, viranomaistietoa ja artikkeleja.

Tutkimuksen johtopäätöksenä todettiin, että elatusapuprosessi pitää sisällään vaiheita ja epäkohtia, jotka heikentävät lapsen oikeusturvaa. Ongelmallisia lapsen oikeusturvan toteutumisen kannalta ovat elatusapuprosessin pitkittyminen, tilanteet, joissa sovinnollista elatussopimusta ei synny sekä eräät Kansaneläkelaitoksen maksamaan elatustukeen liittyvät seikat. Opinnäytetyössä selvitettiin myös joulukuussa 2019 voimaantulevan lakimuutoksen sisältöä sekä mahdollisia vaikutuksia elatusapuprosessiin sekä sen epäkohtiin. Lisäksi opinnäytetyössä esitettiin mahdollisia elatusapuprosessiin tehtäviä parannuksia.

The aim of this thesis was to examine the process concerning child maintenance. Furthermore, the aim of this thesis was to examine how the different stages and faults in the process affect the legal protection of a child. According to the law a child has the right to adequate maintenance, and according to the law the obligation to provide this maintenance is appointed to the parents of the child. However, the maintenance allowance process includes stages that enable this inalienable right to be unfulfilled, or to be fulfilled with delay. Because a child most often is reliant on the care and nurture he or she receives from his or her parents, and because the basic needs of a child (food, shelter and clothing) need to be met immediately, these flawed stages of the process cause serious shortcomings to the legal protection of a child. In Finland approximately 30 000 children annually experience the divorce or separation of their parents. This figure means that a significant number of children are affected each year by the maintenance allowance process or at least parts of it. The far-reaching consequences and serious effects of poverty in families with children has been intensely studied in recent years. It is specifically single-parent families that stand out in most indicators of poverty in families with children.

This thesis was carried out as a legal empirical study and a qualitative research method was used. Legislation was used as theory. Also, legislation drafting documents and legal praxis were used where appropriate. Literature, information collected from authorities and articles were used as data for the research.

The study concluded, that the process of child maintenance includes stages and faults that weaken the legal protection of a child. The prolongation of the process, situations where the parents aren’t able to negotiate a maintenance deal and certain matters concerning the Finnish Social Insurance Institution’s maintenance support, are the most problematic aspects. The thesis also attempted to explain the content of the amendment due in December 2019, and it’s possible effects on the process of child maintenance and it’s shortcomings. In addition, the thesis attempted to offer possible improvements and reforms to the process.