Dynaamisen venyttelyn vaikutus jääkiekkoilijoiden lonkan alueen liikkuvuuteen
Aalto, Miika; Siippainen, Emma (2019)
Aalto, Miika
Siippainen, Emma
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019112522508
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019112522508
Tiivistelmä
Liikkuvuus on jokaiselle nivelelle ominaisuutena spesifinen. Se riippuu nivelen anatomiasta ja sidekudosten rakenteesta. Liikkuvuudessa tapahtuvat muutokset voivat aiheuttaa tuki- ja liikuntaelimistön toimintaan biomekaanisia ongelmia. Lihasten lyhentyessä aiheutuu rajoituksia liikkeelle, sekä virheellisiä liikeratoja, joista voi seurata rasitus- ja tulehduskiputiloja.
Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Tapparan A-nuorten kauden 2018–2019 jääkiekkojoukkueen kanssa. Joukkueen pelaajien liikkuvuusharjoittelu oli lähtötilanteessa vähäistä suhteessa voima-, laji- ja tekniikkaharjoittelun määrään, ja joukkuejohdon toiveena oli kartoittaa pelaajien liikkuvuuden tasoa sekä lisätä liikkuvuusharjoittelun määrää harjoituskaudella. Opinnäytetyön tavoite oli antaa työkaluja Tapparan valmennukselle A-nuorten lonkan liikkuvuuden kehittämiseksi. Opinnäytetyön tarkoitus oli saada tietoa siitä, minkälaista vaikutusta opinnäytetyössä laaditulla liikkuvuusharjoitusohjelmalla on A-nuorten lonkan liikkuvuuteen. Opinnäytetyön yhteydessä liikkuvuuden mittaamisella ja kannustavalla ohjaamisella pyrittiin tukemaan A-nuorten liikkuvuusharjoittelua ja vaikuttamaan siihen liittyviin asenteisiin.
Toteutus koostui kolmiosaisesta liikkuvuustestistöstä, joka teetettiin pelaajille ennen liikkuvuusharjoitusohjelman suunnittelua ja harjoitusjakson jälkeen. Kaikkiin testeihin molemmilla testauskerroilla osallistui 17 pelaajaa. Harjoitusohjelma koottiin alkutestien tuloksissa ilmenneiden puutteiden pohjalta. Harjoitusjakso kesti kahdeksan viikkoa harjoitustahdin ollessa kolmesti viikossa, kerran päivässä. Harjoitusohjelmaan sisältyi viisi dynaamista venytysharjoitetta lonkan liikkuvuuden kehittämiseksi. Alku- ja lopputestien tulosvertailun perusteella harjoitusohjelman vaikutus pelaajien liikkuvuuteen oli kohtalaisen myönteinen. Harjoitusjakson aikana sekä liikkuvuusharjoittelun mielekkyys, että pelaajien kokemus oman liikkuvuutensa tasosta paranivat.
Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan todeta, että kahdeksan viikon ajan säännöllisesti toteutetulla, dynaamisista venytyksistä koostuvalla liikkuvuusharjoittelulla on positiivinen vaikutus 17–20-vuotiaiden jääkiekkoilijoiden lonkan alueen liikkuvuuteen. Osa tuloksista viittaa kehityksen korostumiseen yksilöillä, joiden liikkuvuus on lähtötasoltaan alle keskitason. Liikkuvuusharjoitteluun tutustuttamalla ja kannustavasti ohjaamalla voidaan vaikuttaa myös harjoittelun mielekkyyteen. Tutkimuksen pohjalta Tapparan A-nuorille voidaan suositella säännöllisen liikkuvuusharjoittelun jatkamista liikkuvuuden ylläpitämiseksi ja parantamiseksi.
Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Tapparan A-nuorten kauden 2018–2019 jääkiekkojoukkueen kanssa. Joukkueen pelaajien liikkuvuusharjoittelu oli lähtötilanteessa vähäistä suhteessa voima-, laji- ja tekniikkaharjoittelun määrään, ja joukkuejohdon toiveena oli kartoittaa pelaajien liikkuvuuden tasoa sekä lisätä liikkuvuusharjoittelun määrää harjoituskaudella. Opinnäytetyön tavoite oli antaa työkaluja Tapparan valmennukselle A-nuorten lonkan liikkuvuuden kehittämiseksi. Opinnäytetyön tarkoitus oli saada tietoa siitä, minkälaista vaikutusta opinnäytetyössä laaditulla liikkuvuusharjoitusohjelmalla on A-nuorten lonkan liikkuvuuteen. Opinnäytetyön yhteydessä liikkuvuuden mittaamisella ja kannustavalla ohjaamisella pyrittiin tukemaan A-nuorten liikkuvuusharjoittelua ja vaikuttamaan siihen liittyviin asenteisiin.
Toteutus koostui kolmiosaisesta liikkuvuustestistöstä, joka teetettiin pelaajille ennen liikkuvuusharjoitusohjelman suunnittelua ja harjoitusjakson jälkeen. Kaikkiin testeihin molemmilla testauskerroilla osallistui 17 pelaajaa. Harjoitusohjelma koottiin alkutestien tuloksissa ilmenneiden puutteiden pohjalta. Harjoitusjakso kesti kahdeksan viikkoa harjoitustahdin ollessa kolmesti viikossa, kerran päivässä. Harjoitusohjelmaan sisältyi viisi dynaamista venytysharjoitetta lonkan liikkuvuuden kehittämiseksi. Alku- ja lopputestien tulosvertailun perusteella harjoitusohjelman vaikutus pelaajien liikkuvuuteen oli kohtalaisen myönteinen. Harjoitusjakson aikana sekä liikkuvuusharjoittelun mielekkyys, että pelaajien kokemus oman liikkuvuutensa tasosta paranivat.
Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan todeta, että kahdeksan viikon ajan säännöllisesti toteutetulla, dynaamisista venytyksistä koostuvalla liikkuvuusharjoittelulla on positiivinen vaikutus 17–20-vuotiaiden jääkiekkoilijoiden lonkan alueen liikkuvuuteen. Osa tuloksista viittaa kehityksen korostumiseen yksilöillä, joiden liikkuvuus on lähtötasoltaan alle keskitason. Liikkuvuusharjoitteluun tutustuttamalla ja kannustavasti ohjaamalla voidaan vaikuttaa myös harjoittelun mielekkyyteen. Tutkimuksen pohjalta Tapparan A-nuorille voidaan suositella säännöllisen liikkuvuusharjoittelun jatkamista liikkuvuuden ylläpitämiseksi ja parantamiseksi.
