Inkomstregistrets medförda förändringar i löneberäkningen

Abstract

16.1.2018 trädde en ny lag i kraft i Finland som stadgar att löneuppgifterna ska anmälas från och med 1.1.2019 till en nationell gemensam databas, inkomstregistret. Detta förändrade löneräknares arbete och rutiner samt löneberäkningen. Syftet med detta examensarbete var att ta reda på vad inkomstregistret är och varför det finns ett sådant register. Syftet var också att undersöka hur löneberäkningen har ändrats samt hur löneräknares jobb har ändrats då inkomstregistret togs i bruk.

Teorin i detta examensarbete baserar sig på allmän information om inkomstregistret och på inkomstregistrets medförda förändringar i löneberäkningen. För detta examensarbete har en kvalitativ enkätundersökning med nio öppna frågor gjorts. Respondenterna var elva löneräknare från två olika bokföringsbyråer i Vasa.

Syftet uppnåddes genom den teoretiska och empiriska delen. Undersökningsresultatet visar att inkomstregistret har medfört merarbete åt löneräknaren och ändrat på löneräknares rutiner. Främst har anmälningsskyldigheten och anmälningssättet ändrat på löneräknarens jobb. Löneräknaren behöver inte längre göra årsanmälningarna vilket är en av de största förändringarna som inkomstregistret har medfört åt löneräknaren.

Uusi laki astui voimaan 16.1.2018 Suomessa. Laki määrää, että palkkatiedot on ilmoitettava 1.1.2019 alkaen valtakunnalliseen yhteiseen tietokantaan, tulorekisteriin. Tämä on muuttanut palkanlaskijoiden työtä ja rutiineja sekä palkanlaskentaa. Tämän opinnäytetyön tarkoitus oli ottaa selvää mikä tulorekisteri on ja miksi rekisteri on kehitetty. Työn tarkoitus oli myös tutkia miten palkanlaskenta on muuttunut ja miten palkanlaskijoiden työ on muuttunut, kun tulorekisteri otettiin käyttöön.

Teoriaosuudessa kerron yleisesti tulorekisteristä ja tulorekisterin tuomista muutoksista palkanlaskennassa. Tätä opinnäytetyötä varten on tehty kvalitatiivinen kyselytutkimus, joka perustuu yhdeksään avoimeen kysymykseen. Vastaajat olivat yksitoista palkanlaskijaa kahdesta eri tilitoimistosta Vaasassa.

Tavoite saavutettiin teoreettisen osan sekä empiirisen osan myötä. Tutkimustulokset näyttävät, että tulorekisteri on lisännyt palkanlaskijoiden työtä sekä muuttanut palkanlaskijoiden rutiineja. Erityisesti ilmoitusvelvollisuus ja ilmoitustapa on muuttanut palkanlaskijoiden työtä. Vuosi-ilmoituksia ei enää tarvitse tehdä, mikä on yksi suurimmista muutoksista, joka tulorekisteri on tuonut palkanlaskijoille.

On January 16, 2018, a new law came into force in Finland, which states that the payroll information must be reported from January 1, 2019 to a national joint database, the Income Register. This changed the work and routines of payroll clerks and the calculation of wages. The purpose of this thesis is to find out what the Income Register is and why the registry was developed. The purpose is to investigate how wage calculations have changed and how payroll clerks´ jobs have changed when the Income Register was taken into use.

The theory in this thesis is based on general information about the Income Register and on the changes that the Income Register will bring to the wage calculation. A qualitative survey with nine open questions was conducted for this thesis. The respondents were eleven payroll clerks from two different accounting firms in Vaasa.

The aim was achieved through the theoretical and the empirical part. The survey results show that the Income Register has led to extra work for the payroll clerks and changed the routines of the wage calculators. Foremost, the duty to report and the manner of reporting have changed the payroll clerks’ job. There is no longer a need for annual declarations, which is one of the biggest changes that the Income Register have brought to the payers.