”…se varmaan vaatis sitten sitä aikaa, että pystyis jonkun nuoren kanssa ihan kahden kesken keskustelemaan…”: Varhaisen puuttumisen kehittäminen Seinäjoen kaupungin nuorisotiloilla

Abstract

Varhainen puuttuminen nuorena on tehokas tapa ehkäistä ongelmien paisumista ja pahoinvoinnin pitkittymistä. Monilla ongelmista, kuten kiusaamisella, päihteiden käytöllä ja mielenterveyshäiriöillä on taipumus aiheuttaa hoitamattomina pitkäaikaisia haittoja. Ongelmiin puuttuminen on tehokkainta, kun se ajoitetaan oikein, eli heti varhaisten merkkien tai oireiden ilmaantuessa. Nuoret voivat kärsiä monenlaisista sosiaaliseen elämään, kasvuun ja kehitykseen, kotioloihin tai terveyteen liittyvistä ongelmista. Näiden ongelmien esiintyvyys on niin yleistä, että uusien, tehokkaampien auttamiskeinojen kehittäminen on elintärkeää. Tutkimuksessa haastateltiin Seinäjoen kaupungin nuoriso-ohjaajia tarkoituksena kehittää varhaista puuttumista kaupungin nuorisotiloilla. Ohjaajat olivat pääosin itsevarmoja alkoholiin, kiusaamiseen ja häiriökäyttäytymiseen liittyvissä tilanteissa. Tietyissä ongelmissa, kuten mielenterveyshäiriöissä, itsetuhoisuudessa ja huumeissa ohjaajat kaipasivat tukea ja lisäkoulutusta. Aineiston mukaan kaupungin nuorisotyön henkilöstöresurssit ovat rajalliset, joka aiheuttaa muun muassa sen, että kahdenkeskisten keskustelujen järjestäminen nuorten kanssa on vaikeaa. Joidenkin ohjaajien mukaan tämä tekee varhaisesta puuttumisesta vaikeampaa. Puheeksi ottaminen onkin tärkeä osa varhaista puuttumista, jolloin kahdenkeskisten keskustelujen vaikeus on todellinen ongelma. Toimenpide-ehdotukset sisältävät muun muassa asiakastapauksien läpikäymistä henkilökuntapalavereissa sekä uuden kiertävän erityisnuorisotyöntekijän palkkaamista ohjaajien työpariksi ja matalan kynnyksen kontaktiksi.