Juuresten tuotekehitysprojekti Case: Uusi-Nikkaan tila
Pystynen, Pauliina (2019)
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019112823248
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019112823248
Tiivistelmä
Tämän työn tavoitteena oli kehittää mikkeliläiselle Uusi-Nikkaan tilalle heidän viljelemistään juureksista uusia tuotteita. Kehitettäviksi tuotteiksi valikoitui porkkanahillo, porkkanalohi sekä punajuuripesto. Tavoitteena oli kehittää tuotteita, jotka sopisivat vegaanista ruokavaliota noudattaville ja olisi helppo ottaa tuotantoon lähitulevaisuudessa.
Teoriaosuus tarkasteli juuresten ravitsemuksellisia ominaisuuksia sekä mikrobiologiaa. Lisäksi esitetiin muutamia juuresten käsittelymenetelmiä, joilla juuresten säilyvyyttä voidaan parantaa. Teoriaosuudessa paneuduttiin elintarvikkeen tuotekehitysprojektin kulkuun vaiheittain tuotteiden ideoinnista myyntiin ja jakeluun asti.
Kehittämistyön osuus koostui tuotteiden reseptien laadinnasta, koe-erien valmistamisesta sekä aistinvaraisesta arvioinnista. Lopuksi järjestettiin aistinvarainen arviointitilaisuus, johon osallistui kymmenen henkilöä, jotka arvioivat tuotteen ulkonäköä, rakennetta ja makua asteikolla 1ꟷ5. Tuloksista laskettiin keskiarvo ja keskihajonta. Porkkanalohelle määritettiin myös säilyvyysmittaukset, joissa määritettiin tuotteen homeiden ja kokonaisbakteereiden määrä.
Työn tuloksena aikaansaatiin kolme tuotetta, joista testiryhmään osallistuneet kuluttajat olivat kiinnostuneita. Lisäksi he olivat pääasiassa tyytyväisiä tuotteiden makuun ja rakenteeseen ja saadun palautteen perusteella voidaan laatia kehittämissuunnitelmia kullekin tuotteelle. Säilyvyysmittausten perusteella saatiin laadittua porkkanalohelle suuntaa antava myyntiaika. Lisäksi toimeksiantaja voi hyödyntää tulevaisuudessa tuotekehitysprojektin teoreettista viitekehystä apuna, kun tekevät omia projektejaan.
Teoriaosuus tarkasteli juuresten ravitsemuksellisia ominaisuuksia sekä mikrobiologiaa. Lisäksi esitetiin muutamia juuresten käsittelymenetelmiä, joilla juuresten säilyvyyttä voidaan parantaa. Teoriaosuudessa paneuduttiin elintarvikkeen tuotekehitysprojektin kulkuun vaiheittain tuotteiden ideoinnista myyntiin ja jakeluun asti.
Kehittämistyön osuus koostui tuotteiden reseptien laadinnasta, koe-erien valmistamisesta sekä aistinvaraisesta arvioinnista. Lopuksi järjestettiin aistinvarainen arviointitilaisuus, johon osallistui kymmenen henkilöä, jotka arvioivat tuotteen ulkonäköä, rakennetta ja makua asteikolla 1ꟷ5. Tuloksista laskettiin keskiarvo ja keskihajonta. Porkkanalohelle määritettiin myös säilyvyysmittaukset, joissa määritettiin tuotteen homeiden ja kokonaisbakteereiden määrä.
Työn tuloksena aikaansaatiin kolme tuotetta, joista testiryhmään osallistuneet kuluttajat olivat kiinnostuneita. Lisäksi he olivat pääasiassa tyytyväisiä tuotteiden makuun ja rakenteeseen ja saadun palautteen perusteella voidaan laatia kehittämissuunnitelmia kullekin tuotteelle. Säilyvyysmittausten perusteella saatiin laadittua porkkanalohelle suuntaa antava myyntiaika. Lisäksi toimeksiantaja voi hyödyntää tulevaisuudessa tuotekehitysprojektin teoreettista viitekehystä apuna, kun tekevät omia projektejaan.