Lasten liikuntatottumukset varhaiskasvatuksessa
Ojala, Anni; Takala, Minna (2019)
Ojala, Anni
Takala, Minna
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019112823217
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019112823217
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia lasten liikkumisen määrää ja laatua. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää miten paljon lapset liikkuvat päiväkotipäivän aikana, sekä tutkia kasvattajien näkemyksiä lasten liikkumisesta ja sen toteutumisesta. Tutkimuksessa käytettiin sekä kvalitatiivista tutkimusta, että kvantitatiivista tutkimusta. Tutkimus koostui varhaiskasvattajille suunnatusta kyselystä, havainnoista sekä aktiivisuusrannekkeiden tuloksista.
Tutkimus toteutettiin yhdessä Seinäjoen kaupungin kanssa. Tutkimukseen osallistui yhdeksän (9) varhaiskasvattajaa kyselyyn vastaten ja 31 lasta aktiivisuusrannekkeita käyttäen, joista osa oli osapäiväisesti hoidossa ja osa kokopäiväisesti hoidossa. Havainnointi kohdistui kuuteen (6) aktiivisuusranneketta käyttävään lapseen sekä lapsiryhmän kasvattajien toimintaan lasten liikunnan tukemisessa. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys käsittelee lasten liikuntaan liittyviä suosituksia ja velvoitteita varhaiskasvatusta käyttävien lasten liikkumiselle. Teoriaosuudessa kuvataan myös liikunnan positiivisia vaikutuksia lasten kokonaisvaltaiseen kehitykseen sekä digitaalisuuden osuutta liikuntaan.
Tutkimustuloksissa kasvattajien vastaukset osoittivat tilojen vaikuttavan siihen, että lasten liikuntasuositukset täyttyvät. Kyselyn perusteella kasvattajat kokivat oman esimerkin näyttämisen kannustavana tekijänä lasten liikunnassa. Varhaiskasvattajat olivat vähintäänkin hieman huolissaan lasten liikkumisen määrästä. Toisaalta kuitenkin kasvattajien näkökulmasta lapset liikkuivat tarpeeksi päiväkodissa. Tutkimustuloksista nousi esille varhaiskasvattajien näkemys siitä, että lasten liikkuminen on yksilöllistä. Tutkimuksen mukaan kaikkien aktiivisuusranneketta käyttävien lasten liikkumisen keskiarvo päiväkodissa oli 3,65 tuntia, mutta eroavaisuudet olivat huomattavia. Johtopäätöksinä voimme havainnoista todeta, että lasten liikunnan määrät erosivat toisistaan. Havainnot myös todistivat varhaiskasvattajan kannustamisella olevan lasten liikuntaan lisäävä vaikutus.
Tutkimus toteutettiin yhdessä Seinäjoen kaupungin kanssa. Tutkimukseen osallistui yhdeksän (9) varhaiskasvattajaa kyselyyn vastaten ja 31 lasta aktiivisuusrannekkeita käyttäen, joista osa oli osapäiväisesti hoidossa ja osa kokopäiväisesti hoidossa. Havainnointi kohdistui kuuteen (6) aktiivisuusranneketta käyttävään lapseen sekä lapsiryhmän kasvattajien toimintaan lasten liikunnan tukemisessa. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys käsittelee lasten liikuntaan liittyviä suosituksia ja velvoitteita varhaiskasvatusta käyttävien lasten liikkumiselle. Teoriaosuudessa kuvataan myös liikunnan positiivisia vaikutuksia lasten kokonaisvaltaiseen kehitykseen sekä digitaalisuuden osuutta liikuntaan.
Tutkimustuloksissa kasvattajien vastaukset osoittivat tilojen vaikuttavan siihen, että lasten liikuntasuositukset täyttyvät. Kyselyn perusteella kasvattajat kokivat oman esimerkin näyttämisen kannustavana tekijänä lasten liikunnassa. Varhaiskasvattajat olivat vähintäänkin hieman huolissaan lasten liikkumisen määrästä. Toisaalta kuitenkin kasvattajien näkökulmasta lapset liikkuivat tarpeeksi päiväkodissa. Tutkimustuloksista nousi esille varhaiskasvattajien näkemys siitä, että lasten liikkuminen on yksilöllistä. Tutkimuksen mukaan kaikkien aktiivisuusranneketta käyttävien lasten liikkumisen keskiarvo päiväkodissa oli 3,65 tuntia, mutta eroavaisuudet olivat huomattavia. Johtopäätöksinä voimme havainnoista todeta, että lasten liikunnan määrät erosivat toisistaan. Havainnot myös todistivat varhaiskasvattajan kannustamisella olevan lasten liikuntaan lisäävä vaikutus.