Anders-kirjastojen digitaalinen lukudiplomi 1. -6-luokkalaisille
Pohjonen, Mira (2019)
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019112823261
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019112823261
Tiivistelmä
Opinnäytetyö oli tilaustyö Anders-kirjastoille ja sen tekeminen liittyi Anders ottaa digin liki -hankkeeseen. Opinnäytetyössä tutkitaan digitaalisen lukudiplomin suunnittelua. Digitaalista lukudiplomia käytetään verkkoselaimessa ja se sisältää erilaisia mediasisältöjä, kuten esimerkiksi videoita, e-aineistoa ja musiikkia. Opinnäytteen tavoitteena oli selvittää Anders-kirjastojen toimialueella toimivien alakoulujen opettajien mielipiteitä digitaalisen lukudiplomin sisällöstä, kirjastoyhteistyöstä sekä onko opettajilla mahdollisuutta tukea digilukudiplomin suorittamista. Tarkoituksena oli vastausten pohjalta tehdä suunnitelma digitaalisen lukudiplomin toteuttamisesta. Opinnäytteen teoriaosuus tukee digilukudiplomin suunnittelua lukemaan innostamisen sekä mediakasvatuksen näkökulmista.
Kyselytutkimus suoritettiin sähköisellä kyselyllä. Linkki kyselyyn lähetettiin sähköpostilla tiettyihin kouluihin, mutta sosiaalisen median kautta kenellä tahansa Anders-kirjastoalueen alakoulun opettajalla olisi ollut mahdollisuus vastata kyselyyn. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kvantitatiivista tutkimusta, mutta kyselyn avoimet kysymykset antoivat tutkimukselle myös kvalitatiivisen tutkimuksen piirteitä. Kysely toteutettiin Webropol-ohjelmalla. Kyselyyn vastasi yhteensä 40 opettajaa. Jokaisesta Anders-kirjastokimppaan kuuluvasta kunnasta tuli vastauksia. Sosiaalisen median kautta vastasi yksi opettaja.
Tutkimuksen tulosten perusteella opettajat haluaisivat lukudiplomiin monipuoliset lukulistat ja he halusivat lajitella ne kirjallisuuslajin mukaan. Suurin osa opettajista pystyisi tukemaan digilukudiplomin suorittamista, mutta enemmistö opettajista haluaisi myös opastusta digilukudiplomin kanssa ennen sen käyttöönottoa. Digilukudiplomi oli opettajille uusi asia, minkä takia enemmistö ei osannut sanoa, ottaako digilukudiplomin käyttöön. Koulun ja kirjaston väliseen yhteistyöhön oltiin enimmäkseen tyytyväisiä, vaikka parannettavaa on. Lukudiplomia pidettiin hyvänä yhteistyövälineenä. Kaiken kaikkiaan tulosten perusteella digilukudiplomi todennäköisesti otettaisiin positiivisesti vastaan ja opettajat voisivat ottaa sen käyttöön.
Kyselytutkimus suoritettiin sähköisellä kyselyllä. Linkki kyselyyn lähetettiin sähköpostilla tiettyihin kouluihin, mutta sosiaalisen median kautta kenellä tahansa Anders-kirjastoalueen alakoulun opettajalla olisi ollut mahdollisuus vastata kyselyyn. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kvantitatiivista tutkimusta, mutta kyselyn avoimet kysymykset antoivat tutkimukselle myös kvalitatiivisen tutkimuksen piirteitä. Kysely toteutettiin Webropol-ohjelmalla. Kyselyyn vastasi yhteensä 40 opettajaa. Jokaisesta Anders-kirjastokimppaan kuuluvasta kunnasta tuli vastauksia. Sosiaalisen median kautta vastasi yksi opettaja.
Tutkimuksen tulosten perusteella opettajat haluaisivat lukudiplomiin monipuoliset lukulistat ja he halusivat lajitella ne kirjallisuuslajin mukaan. Suurin osa opettajista pystyisi tukemaan digilukudiplomin suorittamista, mutta enemmistö opettajista haluaisi myös opastusta digilukudiplomin kanssa ennen sen käyttöönottoa. Digilukudiplomi oli opettajille uusi asia, minkä takia enemmistö ei osannut sanoa, ottaako digilukudiplomin käyttöön. Koulun ja kirjaston väliseen yhteistyöhön oltiin enimmäkseen tyytyväisiä, vaikka parannettavaa on. Lukudiplomia pidettiin hyvänä yhteistyövälineenä. Kaiken kaikkiaan tulosten perusteella digilukudiplomi todennäköisesti otettaisiin positiivisesti vastaan ja opettajat voisivat ottaa sen käyttöön.