"Ilman sitä suunnitteluaikaa, niin se pedagogisuus puuttuu siitä toiminnasta, ja se johdonmukasuus": Kokemuksia sak-työajan toteutumisesta varhaiskasvatuksen arjessa

Abstract

Opinnäytetyön tavoitteena on tutkia sak- eli suunnittelu-, arviointi- ja kehittämistyöaikaa varhaiskasvatuksen opettajien kokemuksien perusteella. Tarkoitus on tuottaa tietoa siitä, miten sak-työaika toteutuu varhaiskasvatuksen arjessa ja miten hyvin opettajat tiedostavat työajan sisällön. Lisäksi tutkimuksessa selvitetään, mitkä ovat niitä hyviä, toimivia ratkaisuja, jotka sak-työajassa tulevat esiin sekä mitkä asiat haastavat työajan toteutumista.

Tutkimus on toteutettu kvalitatiivisena tutkimuksena ja aineistonkeruumenetelmänä on käytetty teemahaastattelua, jossa on käytetty tukena haastattelurunkoa. Tutkimukseen on haastateltu viittä (5) varhaiskasvatuksen opettajaa Keski-Suomen ja Pirkanmaan alueelta, kahdesta eri päiväkodista. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys koostuu pääasiassa sak-työajan määrittelystä, päiväkodin päiväjärjestyksen kuvaamisesta sekä varhaiskasvatuksen opettajan työnkuvasta.

Tutkimustulosten perusteella sak-työajan määrään oltiin tällä hetkellä tyytyväisiä, mutta yksi tunti kerrallaan koettiin hyvin lyhyeksi, häiriöalttiiksi ja useimmiten riittämättömäksi ajaksi. Aineistosta käy ilmi, että sak-työaikaa pidetään tärkeänä runkona pedagogiselle toiminnalle, mutta sen toteutuminen arjessa on kuitenkin vaihtelevaa ja yksilökohtaista. Tiimin henkilöstöresursseilla ja tiimityön toimivuudella on iso merkitys arjen sujuvuuden kannalta, ja ne vaikuttavat myös sak-työajan toteutumiseen ja sen käytäntöihin.

The aim of this thesis is to research how planning, evaluating and developing, which are divisions of so called sak-working time, realize in the children day-care center from the perspective of teachers of early childhood education. The intention is to provide new information about how early childhood education teachers’ sak-working time realizes during the working week, and how well the teachers know what sak-working time includes. In addition, the aim is also to find out good and functional practices that are already used by the teachers. Furthermore, we wanted to get information about aspects that challenge the sak-working hours in the middle of a workday.

The study was carried out as a qualitative study where theme interviews were used with the support of an interview frame. Five (5) teachers of early childhood education from two different children day-care centers were interviewed from the area of Central Finland and Pirkanmaa.

According to the results of the research, the amount of sak-working time was satisfactory at the moment, but one hour at a time was considered to be very short, easily disturbed and often insufficient. It is clear from the data that sak-working time is considered to be an important part for pedagogical activity, but its implementation on everyday life is variable and individualised. The resources of the team staff and the efficiency of teamwork make a great importance for the smooth running of the day. These aspects also make a difference how well sak-working time happens and how to implement it.