Kivunhallintaryhmästä keinoja kroonisen kivun kanssa elämiseen
Reunamäki, Lassi; Tiitto, Simo (2019)
Reunamäki, Lassi
Tiitto, Simo
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019112923343
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019112923343
Tiivistelmä
Krooninen kipu on länsimaista terveydenhuoltoa yksi eniten kuormittava oireryhmä. Kroonisella kivulla tarkoitetaan yli kolme kuukautta tai yli normaalin kudosvaurion paranemisajan kestänyttä kipua. Kroonista kipua kokee Suomessa noin kolmas osa aikuisista, ja se on Suomessa merkittävin työkyvyttömyyttä aiheuttava tekijä.
Kroonisen kivun tunnistetaan koostuvan monesta toisistaan erottamattomasta tekijästä, ja sen hoitomuotoja kehitetään potilasta monipuolisemmin huomioiviksi. Biomedikaalisten hoitomuotojen toimimattomuus kroonisen kivun hoidossa on havaittu, ja hoitomuodoissa siirrytään hyödyntämään enemmän biopsykososiaalista viitekehystä.
Opinnäytetyön tarkoituksena on tuottaa tietoa ryhmämuotoisten kivunhallintakeinojen vaikutuksista kroonisen kivun yhteydessä alan ammattilaisille, opiskelijoille ja aiheesta kiinnostuneille. Työn tavoitteena oli selvittää miten kivunhallintaryhmä voi vaikuttaa kivun kokemiseen, toiminnallisuuteen sekä kipumyönteisyyteen kroonista kipua kokevilla kahdeksan viikon intervention aikana.
Työ toteutettiin järjestämällä kahdeksan viikkoa kestävä kivunhallintaryhmä Seinäjoen ammattikorkeakoululla. Tapaustutkimuksen interventioon osallistui kuusi kohdehenkilöä. Inkluusiokriteerinä oli yli kolme kuukautta kestänyt tuki- ja liikuntaelimistön kipu. Kivunhallintaryhmän osallistujat saivat tietoa kipuun liittyvistä tekijöistä, he jakoivat omia kokemuksiaan ja tehtiin kivunhallintaan liittyviä harjoitteita.
Intervention vaikutusta osallistujien kipumyönteisyyteen ja toiminnallisuuteen mitattiin CPAQ-kyselylomakkeella. Koetun kivun voimakkuutta mitattiin VAS kipujanalla. Tuloksia tulkittiin sekä osallistuja- että ryhmäkohtaisesti. Kahdeksan viikon intervention jälkeen vaikutuksia näkyi lähes kaikkien osallistujien toiminnallisuuden kasvuna ja koetun kivun voimakkuuden alenemisena. Kipumyönteisyyteen interventiolla oli hajanaisia vaikutuksia.
Kroonisen kivun tunnistetaan koostuvan monesta toisistaan erottamattomasta tekijästä, ja sen hoitomuotoja kehitetään potilasta monipuolisemmin huomioiviksi. Biomedikaalisten hoitomuotojen toimimattomuus kroonisen kivun hoidossa on havaittu, ja hoitomuodoissa siirrytään hyödyntämään enemmän biopsykososiaalista viitekehystä.
Opinnäytetyön tarkoituksena on tuottaa tietoa ryhmämuotoisten kivunhallintakeinojen vaikutuksista kroonisen kivun yhteydessä alan ammattilaisille, opiskelijoille ja aiheesta kiinnostuneille. Työn tavoitteena oli selvittää miten kivunhallintaryhmä voi vaikuttaa kivun kokemiseen, toiminnallisuuteen sekä kipumyönteisyyteen kroonista kipua kokevilla kahdeksan viikon intervention aikana.
Työ toteutettiin järjestämällä kahdeksan viikkoa kestävä kivunhallintaryhmä Seinäjoen ammattikorkeakoululla. Tapaustutkimuksen interventioon osallistui kuusi kohdehenkilöä. Inkluusiokriteerinä oli yli kolme kuukautta kestänyt tuki- ja liikuntaelimistön kipu. Kivunhallintaryhmän osallistujat saivat tietoa kipuun liittyvistä tekijöistä, he jakoivat omia kokemuksiaan ja tehtiin kivunhallintaan liittyviä harjoitteita.
Intervention vaikutusta osallistujien kipumyönteisyyteen ja toiminnallisuuteen mitattiin CPAQ-kyselylomakkeella. Koetun kivun voimakkuutta mitattiin VAS kipujanalla. Tuloksia tulkittiin sekä osallistuja- että ryhmäkohtaisesti. Kahdeksan viikon intervention jälkeen vaikutuksia näkyi lähes kaikkien osallistujien toiminnallisuuden kasvuna ja koetun kivun voimakkuuden alenemisena. Kipumyönteisyyteen interventiolla oli hajanaisia vaikutuksia.