Tapaustutkimus kahdeksan viikon harjoitusintervention vaikutuksesta judoharrastajien liikemalliin FMS-testillä arvioituna
Perasto, Vesa; Puolijoki, Jere (2019)
Perasto, Vesa
Puolijoki, Jere
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019112923328
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019112923328
Tiivistelmä
Kirjallisuuden mukaan liikkuvuus ja lihaskunto ovat merkittäviä tekijöitä liikemallin suorittamisessa, ja niihin keskittyvällä harjoitusohjelmalla voidaan mahdollisesti korjata virheellistä liikemallia. Virheellinen liikemalli syntyy kehon pyrkiessä säilyttämään toimintakykynsä, kun liikkuvuudessa tai stabiliteetissa on puutteita, eli kompensaatioita. Kompensaation seurauksena yksilön suorituskyky heikkenee ja loukkaantumisriski voi lisääntyä. Kun tarkastellaan kehon liikemalleja ja perusliikkumista, voidaan löytää syy kompensaatiolle. Functional Movement Screen -testistön avulla voidaan seitsemää eri liikemallia ja perusliikkumista tarkastelevan testin kautta saada tietoa testattavan liikkuvuuden ja stabiliteetin tasapainosta.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on lisätä tietoa fysioterapiaopiskelijoille ja fysioterapeuteille yksilöllisten liikeharjoitteiden vaikutuksesta liikemalliin sekä FMS-testistöstä ja sen käytöstä judoharrastajille. Tavoitteena oli selvittää, onko kahdeksan viikon interventiojaksolla vaikutusta yksilön liikemalliin FMS-testillä mitattuna. Tutkimusmenetelmänä on kvantitatiivinen tapaustutkimus, jossa on piirteitä myös kvalitatiivisesta tutkimuksesta.
Opinnäytetyön kahdeksan viikon interventioon osallistui viisi (n=5) judoseuran miespuolista jäsentä. Intervention osallistujat ohjattiin yksilöllisten harjoitteiden tekoon. Osallistujille tehtiin FMS-testi ennen ja jälkeen intervention. Opinnäytetyön tutkimustulosten perusteella kahdeksan viikon harjoittelulla voitaneen vaikuttaa positiivisesti yksilön liikemalliin sekä puolieroihin kehon vasemman ja oikean puolen välillä. Neljällä testihenkilöllä tuli parannusta yhteen tai useampaan heikon pisteytyksen saaneeseen osatestiin, johon harjoitusohjelmalla pyrittiin vaikuttamaan. Yhden testihenkilön osalta harjoitteilla ei ollut vaikutusta. Vasenta ja oikeaa puolta erikseen mittaavissa FMS-osatesteissä todettiin epäsymmetrisyyttä alku- ja lopputestauksessa. Testattavien kokonaispistemäärää tarkasteltaessa parani pisteytys kolmella henkilöllä ja kahdella ne pysyivät samana.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on lisätä tietoa fysioterapiaopiskelijoille ja fysioterapeuteille yksilöllisten liikeharjoitteiden vaikutuksesta liikemalliin sekä FMS-testistöstä ja sen käytöstä judoharrastajille. Tavoitteena oli selvittää, onko kahdeksan viikon interventiojaksolla vaikutusta yksilön liikemalliin FMS-testillä mitattuna. Tutkimusmenetelmänä on kvantitatiivinen tapaustutkimus, jossa on piirteitä myös kvalitatiivisesta tutkimuksesta.
Opinnäytetyön kahdeksan viikon interventioon osallistui viisi (n=5) judoseuran miespuolista jäsentä. Intervention osallistujat ohjattiin yksilöllisten harjoitteiden tekoon. Osallistujille tehtiin FMS-testi ennen ja jälkeen intervention. Opinnäytetyön tutkimustulosten perusteella kahdeksan viikon harjoittelulla voitaneen vaikuttaa positiivisesti yksilön liikemalliin sekä puolieroihin kehon vasemman ja oikean puolen välillä. Neljällä testihenkilöllä tuli parannusta yhteen tai useampaan heikon pisteytyksen saaneeseen osatestiin, johon harjoitusohjelmalla pyrittiin vaikuttamaan. Yhden testihenkilön osalta harjoitteilla ei ollut vaikutusta. Vasenta ja oikeaa puolta erikseen mittaavissa FMS-osatesteissä todettiin epäsymmetrisyyttä alku- ja lopputestauksessa. Testattavien kokonaispistemäärää tarkasteltaessa parani pisteytys kolmella henkilöllä ja kahdella ne pysyivät samana.