Ravintoloissa myydyn lihan alkuperän merkitys kuluttajille Kouvolassa
Majander, Heli (2019)
Majander, Heli
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019112923388
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019112923388
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena oli perehtyä Suomen notifioimaan asetukseen raaka-aineena käyte-tyn lihan ja kalan alkuperämaatiedon välittämisestä kuluttajille. Kyseinen asetusehdotus on hyvin tuore ja astunut voimaan toukokuussa 2019.
Suomi on useasti korostanut, että elintarvikkeiden alkuperämerkintojä koskevia vaatimuksia tulisi kehittää ja että niistä tulisi myös säätää EU-lainsäädännössä. Suomi antoi keväällä 2017 kansallisen asetuksen, jolla säädetään elintarvikkeen ainesosana käytetyn lihan alku-perämaan ilmoittamisesta. Asetus koski myös maidon ja maitotuotteiden ainesosana käyte-tyn maidon alkuperää ja sen ilmoitusta. Asetusehdotus koki jonkin verran muutoksia EU-komission vastustuksen vuoksi muun muassa kalan osalta.
Tutkimuksessa käytettiin sekä kvalitatiivista että prosessuaalista tutkimusmenetelmää. Tut-kimusstrategia oli kuluttajien sekä ravintoloitsijoiden haastattelu teemahaastattelumenetel-mällä, ravintolassa tehty havainnointi sekä aineiston analysointi. Haastateltuja ravintoloitsi-joita oli mukana 4 ja kuluttajia 21. Aineistona käytössä oli maa- ja metsätalousministeriöltä saatu aineisto asetusehdotukseen liittyen.
Haastavaksi osoittautui ravintoloitsijoiden haluttomuus ottaa osaa haastatteluun. Tältä osin otanta onkin suppea, mutta suuntaa antava.
Raaka-aineena käytetyn lihan alkuperämaatiedon välitys kuluttajille koettiin haastattelujen perusteella tärkeäksi ja asetus tervetulleeksi, mutta tehdyn havainnon perusteella kulutus-käyttäytyminen voi olla täysin vastakohtaista.
Suomi on useasti korostanut, että elintarvikkeiden alkuperämerkintojä koskevia vaatimuksia tulisi kehittää ja että niistä tulisi myös säätää EU-lainsäädännössä. Suomi antoi keväällä 2017 kansallisen asetuksen, jolla säädetään elintarvikkeen ainesosana käytetyn lihan alku-perämaan ilmoittamisesta. Asetus koski myös maidon ja maitotuotteiden ainesosana käyte-tyn maidon alkuperää ja sen ilmoitusta. Asetusehdotus koki jonkin verran muutoksia EU-komission vastustuksen vuoksi muun muassa kalan osalta.
Tutkimuksessa käytettiin sekä kvalitatiivista että prosessuaalista tutkimusmenetelmää. Tut-kimusstrategia oli kuluttajien sekä ravintoloitsijoiden haastattelu teemahaastattelumenetel-mällä, ravintolassa tehty havainnointi sekä aineiston analysointi. Haastateltuja ravintoloitsi-joita oli mukana 4 ja kuluttajia 21. Aineistona käytössä oli maa- ja metsätalousministeriöltä saatu aineisto asetusehdotukseen liittyen.
Haastavaksi osoittautui ravintoloitsijoiden haluttomuus ottaa osaa haastatteluun. Tältä osin otanta onkin suppea, mutta suuntaa antava.
Raaka-aineena käytetyn lihan alkuperämaatiedon välitys kuluttajille koettiin haastattelujen perusteella tärkeäksi ja asetus tervetulleeksi, mutta tehdyn havainnon perusteella kulutus-käyttäytyminen voi olla täysin vastakohtaista.