Sluta fråga hur många barn jag ska ha! : Fyra somaliska kvinnors upplevelser av den finländska mödravården. Utvecklingsarbete: Sisters in labour : En etnografisk studie om kvinnors förlossningsupplevelser vid Fatima mission hospital i Kajiado, Kenya

Abstract

Syftet med studien är att beskriva fyra somaliska kvinnors upplevelser av mödravården i Finland. Frågeställningarna tog fasta på hur kvinnorna upplever bemötandet och kommunikationen i mödravården. Studien genomfördes som en kvalitativ intervjustudie med fyra kvinnor med somalisk bakgrund som har fött barn i Finland. Intervjuerna analyserades induktivt genom en kvalitativ innehållsanalys.

Anita Wikbergs vårdvetenskapliga teori om interkulturellt vårdande i mödravårdspraxis - att föda barn i en annan kultur användes som teoretisk utgångspunkt. Bakgrunden baseras till stor del på finländsk forskning för relevans.

I resultatet framkom att kvinnorna generellt är nöjda med mödravården och dess tjänster. De beskriver sina upplevelser från mödrarådgivningen som enbart positiva. En kontinuitet i vårdrelationen med en hjälpsam rådgivare har bidragit till goda vårdupplevelser. De har dock upplevt fördomsfullt bemötande och otrevliga attityder hos en del vårdpersonal på sjukhus. Informanterna har fått fördomsfulla kommentarer om till exempel stort barnantal och även om kommentarer har sagts med välvilja har den bringat negativa känslor hos dem. Informanterna har också känt sig nedprioriterade på grund av sin etnicitet i vissa vårdsituationer. Ett dåligt bemötande kan orsakas av bristande kulturkompetens.

Utvecklingsarbete: Syftet med studien är att beskriva kvinnors förlossningsupplevelser på Fatima mission hospital i Kajiado, Kenya. Frågeställningarna tog fasta på hur kvinnorna upplevt förlossningen och hur det öppna förlossningsrummet påverkat dem. Studien genomfördes med etnografisk metod. Datat samlades in genom observationer, fältdagböcker och semistrukturerade intervjuer med tio föderskor. Intervjuerna analyserades induktivt.

Anita Wikbergs kontextuella teori om interkulturellt vårdande för klinisk mödravårdspraxis – att föda barn i en annan kultur, användes som teoretisk utgångspunkt.

Resultatet visar att föderskorna på Fatima mission hospital överlag var nöjda med förlossningsupplevelsen och vården på sjukhuset. Det framkom både som verbal respons och i deras känslouttryck. En central del av upplevelsen var stödet som föderskorna fick av personal, familjen och andra föderskor. Gudstron och gemenskapen på avdelningen hjälpte kvinnorna att överkomma rädslor.

Opinnäytetyön tarkoitus on kuvailla neljän somalitaustaisen naisten kokemuksia suomalaisesta äitiyshuollosta. Tutkimuskysymykset olivat, kuinka naiset kokivat tulleensa kohdatuiksi ja kuinka kommunikaatio sujui äitiyshuollon henkilökunnan kanssa? Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisena haastattelututkimuksena, johon osallistui neljä somalitaustaista naista jotka ovat synnyttäneet Suomessa. Haastattelut analysoitiin induktiivisesti käyttäen kvalitatiivista sisällönanalyysiä.

Teoreettisena lähtökohtana on käytetty Anita Wikbergin hoitotieteen teoriaa interkulttuurisesta hoidosta äitiyshuollossa – synnyttäminen eri kulttuurissa. Taustatiedot perustuvat enimmäkseen suomalaisiin tutkimuksiin niiden sopeutuvuuden vuoksi.

Tuloksessa käy ilmi, että somalinaiset ovat pääosin tyytyväisiä äitiyshuoltoon ja sen tarjoamiin palveluihin. He kuvailevat heidän kokemuksiaan äitiysneuvolasta positiivisina. Hoitosuhteen jatkuvuus saman avuliaan hoitajan kanssa on edistänyt hoitokokemusta.He ovat kuitenkin kokeneet ennakkoluuloja sekä epämiellyttäviä asenteita sairaalahoitohenkilökunnalta. Tiedonantajat ovat kohdanneet ennakkoluuloisia kommentteja esimerkiksi suuresta lapsiluvusta. Vaikka kommenttien tarkoitus on ollut hyvä, ovat ne silti aiheuttaneet mielipahaa. Tiedonantajat ovat myös kokeneet, että he ovat olleet alemmin priorisoituja erinäisissä hoitotilanteissa. Huono kohtaaminen voi johtua heikosta kulttuurisesta osaamisesta.

Kehitystyö: Opinnäytetyön tarkoitus on kuvailla naisten synnytyskokemuksia Fatima mission hospitalissa Kajiadossa, Keniassa. Tutkimuskysymykset olivat, kuinka naiset kokivat synnytyksen ja kuinka avoin synnytyshuone vaikutti heihin? Opinnäytetyö toteutettiin etnografisen menetelmän mukaan, käyttäen tehtyjä havaintoja, oppimispäiväkirjoja sekä puolistrukturoituja haastatteluja, johon osallistui kymmenen synnyttäjää. Haastattelut analysoitiin induktiivisesti käyttäen kvalitatiivista sisällönanalyysiä.

Teoreettisena lähtökohtana on käytetty Anita Wikbergin hoitotieteen teoriaa interkulttuurisesta hoivasta äitiyshuollossa – synnyttäminen eri kulttuurissa.

Tuloksessa käy ilmi, että naiset olivat pääosin tyytyväisiä synnytyskokemuksiinsa sekä saamaansa hoivaan. Tämä ilmeni sekä verbaalisena palautteena että tunneilmaisuina. Tärkeänä osana heidän kokemuksissaan nousi tuki, jonka he saivat hoitajilta, perheiltään sekä kanssa sisariltaan. Vahva usko Jumalaan sekä toisten synnyttäjien tuoma sisaruus auttoivat heitä ylitsepääsemään pelkojaan.

The purpose of this study is to describe four Somali women´s experiences of maternity care in Finland. The questions used as a frame for the study answers how these women experience the encounter and the communication in the maternity care. The study was conducted as a qualitative interview study, interviewing four women with Somalian background who have delivered in Finland. The interviews were analysed using a qualitative content analysis with an inductive method.

A caring science theory on intercultural caring – giving birth in another culture by Anita Wikberg was used as a theoretical framework for the study. The background of the study is mostly based on research made in Finland, due to its relevance.

The result shows that these women overall are satisfied with the maternity care services. They describe their experiences from the maternity clinic as merely positive. A continuity in a caring relationship with a helpful maternity clinic nurse has improved the overall care experience. Still they point out that they have been poorly encountered and experienced preconceptions by health care professionals. Questions about the number of children they are having has brought them negative feelings even though the questions have been asked in a friendly manner. They have also felt lower prioritized in certain situations due to their ethnicity. A poor encounter can be caused by lack of cultural competence.

Development thesis: The aim of this study is to describe women’s birth experiences from Fatima mission hospital in Kajiado, Kenya. The questions used as a frame for the study answers how the women experienced birthing and how the open delivery ward affected them. The study was conducted as an ethnographic study using both observations, fieldnotes and semi structured interviews with 10 women. The interviews were analysed using a qualitative content analysis with an inductive method.

A caring science theory on intercultural caring – giving birth in another culture by Anita Wikberg was used as a theoretical framework for the study.

The result shows that the women overall were satisfied with their birth experiences and the care they received at the hospital. It appeared both as verbal response and by their emotional expressions. The support they received from the nurses, family and other women in birth played a central part of their experiences. The trust in God and the fellowship with the other women helped them overcome their fears.