Digiopastukset Kurikan kirjastoissa: Käyttäjien kokemuksia sekä tarpeita digitaali-sista opastuksista
Moberg, Joonas (2019)
Moberg, Joonas
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019120123728
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019120123728
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää käyttäjien tietoisuutta Kurikan alueen kirjastojen tarjoamista digiopastuksista ja sitä miten käyttäjät kokevat nykyiset kirjastojen tarjoamat digiopastukset. Lisäksi kartoitettiin käyttäjien toivomuksia digiopastuksen kehittämiseksi sekä pyrittiin selvittämään käyttäjien kokemuksia digiopastusten mainostuksesta.
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena, ja aineisto kerättiin käyttäjäkyselyn avulla. Käyttäjäkysely toteutettiin kirjastoissa, kirjastoautoissa ja kansalaisopistossa paperiversioina ja verkossa Webropol-kyselyn avulla. Käyttäjäkyselyyn saatiin vastauksia yhteensä 136, kuuden viikon aikana. Tulosten analyysissä ja tarkastelussa käytettiin Webropol-tiedonkeruuohjelman sisäänrakennettua analyysityökalua sekä ristiintaulukointia.
Opinnäytetyössä saatiin vastaukset tutkimukselle asetettuihin tutkimuskysymyksiin. Tuloksista selvisi, että palvelusta olivat tietoisia vähän yli puolet kysymyk-seen vastanneista. Suurin osa kyselyyn vastanneista käyttäjistä koki digiopastukset vähintään hyödyllisenä kirjastojen tarjoamana oheispalveluna riippumatta siitä, käyttivätkö he itse kirjaston tarjoamaa palvelua.
Lisäksi saatiin vastausten avulla tietoa siitä, onko palvelu vastannut käyttäjien tarpeita. Tuloksista voidaan todeta, että digiopastus vastasi osaan käyttäjien tarpeista, mutta suurin osa vastanneista koki, ettei palvelu vastannut täysin heidän tarpeitaan. Tärkeimpinä digiopastuksen aihealueina koettiin tietoturva-asiat ja lähes yhtä tärkeänä älylaitteiden- sekä tietokoneiden käytönopastus.
Markkinoinnin kohdalla käyttäjät kokivat parhaimpana yksittäisenä tiedonlähteenä paikallislehdet, mutta kokonaisuutena kirjaston omat viestintäkanavat saavuttivat suurimman osan vastanneista käyttäjistä. Tuloksista ilmeni, että markkinointi oli kokonaisuutena onnistunut vähintään kohtalaisella menestyksellä. Markkinoinnin kehitysehdotuksena nousi esiin sidosryhmätoiminta eri tahojen kanssa sekä tiedotuksen parantaminen.
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena, ja aineisto kerättiin käyttäjäkyselyn avulla. Käyttäjäkysely toteutettiin kirjastoissa, kirjastoautoissa ja kansalaisopistossa paperiversioina ja verkossa Webropol-kyselyn avulla. Käyttäjäkyselyyn saatiin vastauksia yhteensä 136, kuuden viikon aikana. Tulosten analyysissä ja tarkastelussa käytettiin Webropol-tiedonkeruuohjelman sisäänrakennettua analyysityökalua sekä ristiintaulukointia.
Opinnäytetyössä saatiin vastaukset tutkimukselle asetettuihin tutkimuskysymyksiin. Tuloksista selvisi, että palvelusta olivat tietoisia vähän yli puolet kysymyk-seen vastanneista. Suurin osa kyselyyn vastanneista käyttäjistä koki digiopastukset vähintään hyödyllisenä kirjastojen tarjoamana oheispalveluna riippumatta siitä, käyttivätkö he itse kirjaston tarjoamaa palvelua.
Lisäksi saatiin vastausten avulla tietoa siitä, onko palvelu vastannut käyttäjien tarpeita. Tuloksista voidaan todeta, että digiopastus vastasi osaan käyttäjien tarpeista, mutta suurin osa vastanneista koki, ettei palvelu vastannut täysin heidän tarpeitaan. Tärkeimpinä digiopastuksen aihealueina koettiin tietoturva-asiat ja lähes yhtä tärkeänä älylaitteiden- sekä tietokoneiden käytönopastus.
Markkinoinnin kohdalla käyttäjät kokivat parhaimpana yksittäisenä tiedonlähteenä paikallislehdet, mutta kokonaisuutena kirjaston omat viestintäkanavat saavuttivat suurimman osan vastanneista käyttäjistä. Tuloksista ilmeni, että markkinointi oli kokonaisuutena onnistunut vähintään kohtalaisella menestyksellä. Markkinoinnin kehitysehdotuksena nousi esiin sidosryhmätoiminta eri tahojen kanssa sekä tiedotuksen parantaminen.