En komparativ studie mellan CISG och köplagen beträffande hävning av avtal

Abstract

Dagligen ingås avtal om köp av varor mellan parter, både nationellt och internationellt. Denna typ av förbindelse mellan parter bygger på principen att avtalen skall hållas. Detta är dock inget som kan säkerställas på förhand, eftersom fullgörelsen av avtal inte alltid sker utan komplikationer. Hävning av avtal är en av de radikalaste påföljderna vid avtalsbrott, och konsekvenserna kan vara betydande för båda parterna.

Huvudsyftet med detta arbete var att klarlägga skillnaderna mellan CISG och köplagen beträffande hävning av avtal, ur både köparens och säljarens synvinkel. Därtill behandlades även skillnaderna beträffande skadestånd i viss mån.

För att klarlägga skillnaderna i arbetet användes rättsdogmatisk metod. Syftet med denna metod är att fastställa gällande rätt, och reglera vad som är godtagbar juridisk argumentation. Utöver litteraturen och lagtexterna använde jag mig även av två rättsfall för att illustrera hur bestämmelserna tillämpas i praktiken.

Resultatet i arbetet visade på att det finns en hel del skillnader mellan CISG och köplagen, även fast de till stor del är väldigt likalydande. De största skillnaderna mellan lagarna gäller skadeståndsregleringen, men beträffande hävning fanns även betydande skillnader som bör beaktas.

Päivittäin tehdään tavaroiden ostosopimuksia osapuolten välillä, sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Tämäntyyppinen suhde osapuolten välillä perustuu periaatteeseen, jonka mukaan sopimukset on pidettävä voimassa. Tätä ei kuitenkaan voida taata etukäteen, koska sopimusten toteuttaminen ei aina tapahdu ilman komplikaatioita. Kaupan purkaminen on yksi sopimuksen rikkomisen radikaalimmista seuraamuksista, ja seuraukset voivat olla merkittäviä molemmille osapuolille.

Tämän työn päätarkoitus oli selvittää CISG:n ja kauppalain välillä vallitsevia eroja kaupan purkamisessa sekä ostajan että myyjän näkökulmasta. Lisäksi vahingonkorvauseroja käsiteltiin jossain määrin.

Työn erojen selventämiseksi käytettiin laillista dogmaattista menetelmää. Tämän menetelmän tarkoitus on määritellä sovellettava laki ja säännellä sitä, mikä on hyväksyttävä oikeudellinen perustelu. Kirjallisuuden ja oikeudellisten tekstien lisäksi käytin myös kahta oikeustapausta, havainnollistamaan miten säännöksiä sovelletaan käytännössä.

Työn tulokset osoittavat, että CISG:n ja kauppalain välillä on paljon eroja, vaikka ne ovatkin suurelta osin hyvin samankaltaisia. Suurimmat lakien väliset erot koskevat vahingonkorvauksia, mutta kaupan purkamisessa oli myös merkittäviä eroja, jotka olisi otettava huomioon.

Contracts of sale of goods are made between parties on a daily basis, both nationally and internationally. This type of commitment between parties is based on the principle that the agreements should be kept. However, this is not something that can be guaranteed in advance, since the execution of agreements is not always done without complications. Avoidance of contract is one of the most radical sanctions for breach of contract, and the consequences can be significant for both parties.

The main purpose of this bachelor’s thesis was to clarify the differences between CISG and the Finnish Sale of Goods Act regarding avoidance of contract, from both the seller’s and buyer’s perspective. Thereto the differences regarding damages were also briefly processed.

To clarify the differences in the thesis I used the legal dogmatic method. The purpose of this method is to determine the applicable law, and to regulate what is acceptable legal reasoning. In addition to the literature and the legal texts, I also used two legal cases to illustrate how the regulations are applied in practice.

The results in the thesis show that there are a lot of differences between CISG and the Sale of Goods Act, even though they are very similar. The biggest differences between the laws are regarding the settlement of damages, but there are also many differences regarding avoidance of contract that should be taken into consideration.