Psykiatrisessa hoidossa olevien potilaiden palautteita sairaalan tarjoamasta terapeuttisesta toiminnasta
Karjalainen, Heli; Tolonen, Heli (2019)
Karjalainen, Heli
Tolonen, Heli
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019112823186
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019112823186
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa terapeuttisesta toiminnasta psykiatriseen hoitotyöhön. Opinnäytetyön kysymykseksi muodostui: minkälaisia tuloksia terapeuttisesta toiminnasta on saatu psykiatrisessa hoidossa olevilta potilailta? Tarkoituksena oli selvittää ja arvioida sairaalan tarjoaman terapeuttisen toiminnan ja terapiapalveluiden tarjoaman kuntouttavan terapeuttisen toiminnan tuloksia psykiatrisessa hoidossa oleville potilaille.
Aineisto koostuu lomakekyselystä vastauksineen, joten tutkimusmenetelmäksi valittiin kvantitatiivinen eli määrällinen tutkimus. Tähän tarkoitukseen määrällinen analyysi on paras, koska siinä on arvioitu numeerisesti palvelun tuloksia. Kyselylomakkeen tilaaja, Pitkäniemen sairaala, oli suunnannut kyselyn psykiatrisessa sairaalahoidossa oleville potilaille, jotka osallistuivat sairaalan tarjoamaan terapeuttiseen toimintaan.
Potilaiden vastausten perusteella tiedonsaanti toiminnan tavoitteista ja tarkoituksesta koettiin tärkeäksi. Tiedonsaannin jäädessä puutteelliseksi, toivottiin tietoa siitä, mitä toiminnassa tehdään ja kuinka siihen voi vaikuttaa. Omaan hoitoon osallistamisen on tutkimuksissa todettu vaikuttavan hoitosuunnitelmaan sitoutumiseen ja potilaan aktiivisuuteen hoidossa. Kyselyyn vastanneiden kokemus toimintaan tyytyväisyydestä liittyi ohjauksen laatuun ja ohjaajan tapaan olla vuorovaikutuksessa potilaan kanssa, minkä on tutkimuksissa todettu olevan perusta toimivalle yhteistyölle. Tiedonsaanti ja ohjauksen saaminen toiminnassa voidaan molemmat liittää kokemukseen osallisuudesta. Toimintaan tyytyväisyys oli suuri ja sillä ei näyttänyt olevan suoraa yhteyttä hyödyn kokemukseen. Toiminnan hyöty on ollut sosiaalisuus, rentoutuminen, energian purkaminen ja muun ajattelun saaminen.
Tiedonsaanti, osallisuus ja vuorovaikutus koettiin tärkeäksi osaksi toimintaan osallistumista. Tämän vuoksi olisi tärkeää kiinnittää huomiota toimintaan kokonaisuutena: tiedonantamiseen, potilaiden vaikutusmahdollisuuteen, ohjauksen laatuun ja vuorovaikutukseen.
Lisätutkimusta olisi hyvä tehdä samasta aiheesta käyttämällä suurempaa osallistujamäärää ja mahdollisesti erilaisin kysymyksin riippuen siitä, mihin toimintaan potilas osallistuu, sillä se mihin toimintaan potilas osallistuu, määrittyy paljolti potilaan yksilöllisestä voinnista eli kognition tasosta ja mieltymyksistä. Tiedonhakujen perusteella ulkotyötoiminnasta ei löytynyt aiempaa tutkimusta. Tähän liittyvää tutkimusta olisi hyvä tehdä jatkossakin. Potilaspalautteen hankintaan voisi miettiä erilaisia keinoja, jotta osallistujia ja vastauksia olisi käytössä enemmän.
Aineisto koostuu lomakekyselystä vastauksineen, joten tutkimusmenetelmäksi valittiin kvantitatiivinen eli määrällinen tutkimus. Tähän tarkoitukseen määrällinen analyysi on paras, koska siinä on arvioitu numeerisesti palvelun tuloksia. Kyselylomakkeen tilaaja, Pitkäniemen sairaala, oli suunnannut kyselyn psykiatrisessa sairaalahoidossa oleville potilaille, jotka osallistuivat sairaalan tarjoamaan terapeuttiseen toimintaan.
Potilaiden vastausten perusteella tiedonsaanti toiminnan tavoitteista ja tarkoituksesta koettiin tärkeäksi. Tiedonsaannin jäädessä puutteelliseksi, toivottiin tietoa siitä, mitä toiminnassa tehdään ja kuinka siihen voi vaikuttaa. Omaan hoitoon osallistamisen on tutkimuksissa todettu vaikuttavan hoitosuunnitelmaan sitoutumiseen ja potilaan aktiivisuuteen hoidossa. Kyselyyn vastanneiden kokemus toimintaan tyytyväisyydestä liittyi ohjauksen laatuun ja ohjaajan tapaan olla vuorovaikutuksessa potilaan kanssa, minkä on tutkimuksissa todettu olevan perusta toimivalle yhteistyölle. Tiedonsaanti ja ohjauksen saaminen toiminnassa voidaan molemmat liittää kokemukseen osallisuudesta. Toimintaan tyytyväisyys oli suuri ja sillä ei näyttänyt olevan suoraa yhteyttä hyödyn kokemukseen. Toiminnan hyöty on ollut sosiaalisuus, rentoutuminen, energian purkaminen ja muun ajattelun saaminen.
Tiedonsaanti, osallisuus ja vuorovaikutus koettiin tärkeäksi osaksi toimintaan osallistumista. Tämän vuoksi olisi tärkeää kiinnittää huomiota toimintaan kokonaisuutena: tiedonantamiseen, potilaiden vaikutusmahdollisuuteen, ohjauksen laatuun ja vuorovaikutukseen.
Lisätutkimusta olisi hyvä tehdä samasta aiheesta käyttämällä suurempaa osallistujamäärää ja mahdollisesti erilaisin kysymyksin riippuen siitä, mihin toimintaan potilas osallistuu, sillä se mihin toimintaan potilas osallistuu, määrittyy paljolti potilaan yksilöllisestä voinnista eli kognition tasosta ja mieltymyksistä. Tiedonhakujen perusteella ulkotyötoiminnasta ei löytynyt aiempaa tutkimusta. Tähän liittyvää tutkimusta olisi hyvä tehdä jatkossakin. Potilaspalautteen hankintaan voisi miettiä erilaisia keinoja, jotta osallistujia ja vastauksia olisi käytössä enemmän.