Ensisynnyttäjän ensimmäinen äitiysneuvolakäynti : terveydenhoitajan näkökulma
Kaartinen, Tiina; Särkilahti, Marjo (2010)
Kaartinen, Tiina
Särkilahti, Marjo
Turun ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201103223470
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201103223470
Tiivistelmä
Opinnäytetyö pohjautuu Turun sosiaali- ja terveystoimen ja Turun ammattikorkeakoulun yhteistyöhankkeena toteutettavaan Kymppi-hankkeeseen, jonka tarkoituksena on kehittää neuvolatoimintaa 2010-luvulla. Opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää, mitä ensisynnyttäjän ensimmäisellä äitiysneuvolakäynnillä todella tapahtuu terveydenhoitajan näkökulmasta. Aineiston keruu totetutettiin teemahaastattelun avulla. Haastateltaviksi arvottiin kymmenen Turun äitiysneuvoloissa työskentelevää terveydenhoitajaa, joista yhdeksän suostui haastatteluun. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla.
Tuloksia saatiin tutkimuskysymyksiin pohjautuen ensikäynnin terveystarkastuksista, terveysneuvonnasta ja terveysneuvonnan menetelmistä. Terveystarkastuksiin sisältyi muun muassa mittaukset ja näytteet. Terveysneuvonnassa käsiteltiin ravitsemusta, hampaiden hoitoa, liikuntaa ja seulontoja. Terveysneuvonnan menetelmiksi mainittiin tukimateriaalit, neuvolakortin läpikäyminen ja keskustelu. Näiden lisäksi kiinnitettiin huomiota isien ja maahanmuuttajien huomiointiin. Tulosten pohjalta muodostui kehittämishaasteita. Turussa voitaisiin ottaa käyttöön hyvinvointia kartoittavat lomakkeet asiakaslähtöisyyden parantamiseksi. Ensikäyntien yhtenäistäminen eri neuvoloiden välillä olisi tarpeen erilaisten käytäntöjen vuoksi. Terveysneuvonnan monipuolinen läpikäyminen vaatii nykyistä enemmän aikaa. Isien neuvolakäyntien lisäämiseksi tulisi järjestää mahdollisuuksia iltavastaanottoihin. Maahanmuuttajien neuvolakäyntiä voidaan tehdä tasa-arvoisemmaksi tulkin avulla.
Tuloksia saatiin tutkimuskysymyksiin pohjautuen ensikäynnin terveystarkastuksista, terveysneuvonnasta ja terveysneuvonnan menetelmistä. Terveystarkastuksiin sisältyi muun muassa mittaukset ja näytteet. Terveysneuvonnassa käsiteltiin ravitsemusta, hampaiden hoitoa, liikuntaa ja seulontoja. Terveysneuvonnan menetelmiksi mainittiin tukimateriaalit, neuvolakortin läpikäyminen ja keskustelu. Näiden lisäksi kiinnitettiin huomiota isien ja maahanmuuttajien huomiointiin. Tulosten pohjalta muodostui kehittämishaasteita. Turussa voitaisiin ottaa käyttöön hyvinvointia kartoittavat lomakkeet asiakaslähtöisyyden parantamiseksi. Ensikäyntien yhtenäistäminen eri neuvoloiden välillä olisi tarpeen erilaisten käytäntöjen vuoksi. Terveysneuvonnan monipuolinen läpikäyminen vaatii nykyistä enemmän aikaa. Isien neuvolakäyntien lisäämiseksi tulisi järjestää mahdollisuuksia iltavastaanottoihin. Maahanmuuttajien neuvolakäyntiä voidaan tehdä tasa-arvoisemmaksi tulkin avulla.
