Ensisynnyttäjän ensimmäinen äitiysneuvolakäynti : terveydenhoitajan näkökulma

Abstract

Opinnäytetyö pohjautuu Turun sosiaali- ja terveystoimen ja Turun ammattikorkeakoulun yhteistyöhankkeena toteutettavaan Kymppi-hankkeeseen, jonka tarkoituksena on kehittää neuvolatoimintaa 2010-luvulla. Opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää, mitä ensisynnyttäjän ensimmäisellä äitiysneuvolakäynnillä todella tapahtuu terveydenhoitajan näkökulmasta. Aineiston keruu totetutettiin teemahaastattelun avulla. Haastateltaviksi arvottiin kymmenen Turun äitiysneuvoloissa työskentelevää terveydenhoitajaa, joista yhdeksän suostui haastatteluun. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla.

Tuloksia saatiin tutkimuskysymyksiin pohjautuen ensikäynnin terveystarkastuksista, terveysneuvonnasta ja terveysneuvonnan menetelmistä. Terveystarkastuksiin sisältyi muun muassa mittaukset ja näytteet. Terveysneuvonnassa käsiteltiin ravitsemusta, hampaiden hoitoa, liikuntaa ja seulontoja. Terveysneuvonnan menetelmiksi mainittiin tukimateriaalit, neuvolakortin läpikäyminen ja keskustelu. Näiden lisäksi kiinnitettiin huomiota isien ja maahanmuuttajien huomiointiin. Tulosten pohjalta muodostui kehittämishaasteita. Turussa voitaisiin ottaa käyttöön hyvinvointia kartoittavat lomakkeet asiakaslähtöisyyden parantamiseksi. Ensikäyntien yhtenäistäminen eri neuvoloiden välillä olisi tarpeen erilaisten käytäntöjen vuoksi. Terveysneuvonnan monipuolinen läpikäyminen vaatii nykyistä enemmän aikaa. Isien neuvolakäyntien lisäämiseksi tulisi järjestää mahdollisuuksia iltavastaanottoihin. Maahanmuuttajien neuvolakäyntiä voidaan tehdä tasa-arvoisemmaksi tulkin avulla.

This bachelor´s thesis is based on Kymppi-hanke i.e Kymppi-program, which was commissioned by Turku University of Applied Sciences and Municipal Health Care and Social Services Department of Turku. The aim of this project is to upgrade maternity and child health care clinics to the 21st Century. The purpose of the Bachelor´s thesis is to find out what really happens in the first-time mother´s first antenatal clinic visit in the perspective of a public health nurse. The material was collected by theme interviews. Ten public health nurses, who worked at antenatal clinics, were chosen randomly. Nine of the public health nurses agreed to participate to the interviews. The data was analyzed by using inductive content analysis.

The results for the research questions are based on physical examinations, health counseling and the methods of health counseling. The results for the research questions are based on physical examinations at first visits, health counseling and the methods of health counseling. Physical examinations included measurements and the collection of samples among other things. Issues such as nourishment, dental care, exercise and screenings were discussed in the health counseling. Supportive materials, walkthrough of the health clinic card and discussion were mentioned as the methods of health counseling. Attention was also paid to fathers and immigrants. Several improvement suggestions were found. Forms that survey the welfare of people could be used in Turku to improve customer-oriented approach. Now there are inconsistent practices for first visits between antenatal clinics. These practices should be unified. More time should be added to health counseling to ensure versatility and thoroughness. Fathers could visit antenatal clinics more often if it was possible to schedule appointments in the evening. Providing an interpreter for immigrants will make the appointment more pleasant and equal for them.