Virtuaalinen vai fyysinen palvelin kotiin
Lappalainen, Samuel (2019)
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019120324244
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019120324244
Tiivistelmä
Virtualisointi tarkoittaa usean koneen virtualisointia käyttäen apuna hypervisoria. Nämä luodut virtuaaliset toimivat aivan kuten fyysisetkin koneet, mutta ne käyttävät isäntäkoneen resursseja. Näitä resursseja ovat mm. prosessori, muisti sekä tallennustila. Palvelimen virtualisointiin on kolme erilaista tapaa, täysi virtualisointi, osittainen virtualisointi sekä käyttöjärjestelmän virtualisointi.
Virtualisointiin on useita eri tekniikoita sekä sovellusratkaisuja, joilla virtualisointi voidaan toteuttaa. Suosituimmat ilmaiset ratkaisut ovat Azure, Virtualbox, WMware sekä Citrix.
Tämän tutkimuksen tavoitteena on tutkia, kumpi palvelinratkaisu on toimivampi ja helpommin asennettavissa kotikäyttöä ajatellen: fyysinen vai virtuaalinen palvelin. Tutkimus toteutetaan yksittäisen käyttäjän näkökulmasta ja tutkimusta varten tämä käyttäjä on määritelty henkilöksi, jolla on jotain kokemusta palvelimista ja tietokoneista. Aihe työhön valikoitui omasta kiinnostuksesta sekä aiheen sopivuudesta tietojenkäsittelyn linjalle.
Opinnäytetyö toteutetaan kirjallisuuskatsauksen avulla, jossa aiheeseen perehdytään kirjallisuuden avulla. Lisäksi työssä luodaan koeympäristö, missä palvelimia varteillaan. Työssä siis luodaan sekä fyysinen, että virtuaalinen palvelin. Työssä pohditaan vastausta kysymykseen miksi joku haluisi oman palvelimen kotikäyttöön ja kuinka järkevää tämä edes on. Apuna tässä toimivat aiheeseen liittyvät blogit.
Opinnäytetyössä käsitellään virtualisointia sekä käydään läpi suosituimpia ilmaisia virtualisointisovelluksia. Virtualisoinnin jälkeen työssä perehdytään käyttöjärjestelmiin yleisellä tasolla sekä käydään läpi Windows Server 2019 roolit, joita asennettiin vertailua varten. Tämän jälkeen fyysisen ja virtuaalisen palvelimen etuja ja haittoja vertaillaan.
Tutkimusosiossa työssä testataan virtuaalisen ja fyysisen palvelimen toimintaa keskenään koeympäristössä sekä pohditaan palvelimen luomiseen kuluvaa aikaa. Mittareina tässä toimi suorituskyky, asennuksen helppous sekä miten palvelimet toimivat eri käyttötarkoituksissa.
Virtuaalinen palvelin oli tutkimuksen perusteella yleisellä tasolla parempi ratkaisu kaikkiin tutkimuksessa testattuihin rooleihin eikä fyysinen, vanha kone ollut oikeastaan kovin kilpailukykyinen kuten hypoteesina tutkimuksessa oli. Tutkimuksen perusteella voidaan myös todeta, ettei palvelin kotikäyttöön ole kovin järkevä idea.
Viimeisenä työssä arvioidaan koko opinnäytetyöprosessi ja listataan työssä käytetyt käsitteet liitteenä sekä asennusdokumentaatio liitteen
Virtualisointiin on useita eri tekniikoita sekä sovellusratkaisuja, joilla virtualisointi voidaan toteuttaa. Suosituimmat ilmaiset ratkaisut ovat Azure, Virtualbox, WMware sekä Citrix.
Tämän tutkimuksen tavoitteena on tutkia, kumpi palvelinratkaisu on toimivampi ja helpommin asennettavissa kotikäyttöä ajatellen: fyysinen vai virtuaalinen palvelin. Tutkimus toteutetaan yksittäisen käyttäjän näkökulmasta ja tutkimusta varten tämä käyttäjä on määritelty henkilöksi, jolla on jotain kokemusta palvelimista ja tietokoneista. Aihe työhön valikoitui omasta kiinnostuksesta sekä aiheen sopivuudesta tietojenkäsittelyn linjalle.
Opinnäytetyö toteutetaan kirjallisuuskatsauksen avulla, jossa aiheeseen perehdytään kirjallisuuden avulla. Lisäksi työssä luodaan koeympäristö, missä palvelimia varteillaan. Työssä siis luodaan sekä fyysinen, että virtuaalinen palvelin. Työssä pohditaan vastausta kysymykseen miksi joku haluisi oman palvelimen kotikäyttöön ja kuinka järkevää tämä edes on. Apuna tässä toimivat aiheeseen liittyvät blogit.
Opinnäytetyössä käsitellään virtualisointia sekä käydään läpi suosituimpia ilmaisia virtualisointisovelluksia. Virtualisoinnin jälkeen työssä perehdytään käyttöjärjestelmiin yleisellä tasolla sekä käydään läpi Windows Server 2019 roolit, joita asennettiin vertailua varten. Tämän jälkeen fyysisen ja virtuaalisen palvelimen etuja ja haittoja vertaillaan.
Tutkimusosiossa työssä testataan virtuaalisen ja fyysisen palvelimen toimintaa keskenään koeympäristössä sekä pohditaan palvelimen luomiseen kuluvaa aikaa. Mittareina tässä toimi suorituskyky, asennuksen helppous sekä miten palvelimet toimivat eri käyttötarkoituksissa.
Virtuaalinen palvelin oli tutkimuksen perusteella yleisellä tasolla parempi ratkaisu kaikkiin tutkimuksessa testattuihin rooleihin eikä fyysinen, vanha kone ollut oikeastaan kovin kilpailukykyinen kuten hypoteesina tutkimuksessa oli. Tutkimuksen perusteella voidaan myös todeta, ettei palvelin kotikäyttöön ole kovin järkevä idea.
Viimeisenä työssä arvioidaan koko opinnäytetyöprosessi ja listataan työssä käytetyt käsitteet liitteenä sekä asennusdokumentaatio liitteen