Onko Helsingin Sanomien eduskuntavaaliuutisointi tasapuolista? Tarkastelussa vihreät ja perussuomalaiset.
Koivisto, Maija (2019)
Koivisto, Maija
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019120324311
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019120324311
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tutkitaan Suomen suurimman sanomalehden Helsingin Sanomien eduskuntavaaliuutisoinnin tasapuolisuutta kevään 2019 eduskuntavaaleissa. Tutkimus toteutetaan kahden esimerkkipuolueen, perussuomalaisten ja vihreiden kautta.
Tutkimuskysymykseni on, onko Helsingin Sanomien eduskuntavaaliuutisointi tasapuolista. Lisäksi pyrin vastaamaan opinnäytetyössäni siihen, miten lehden uutisoinnin tasapuolisuus tai epätasapuolisuus ilmenee.
Tutkimuksen aineisto koostuu 20 Helsingin Sanomien paperilehdessä julkaistusta jutusta, joista yksi oli julkaistu 30.3. ja loput 19 juttua 1.–14.4.2019. Analysoin aineistoani sisällönanalyysin keinoin. Tutkimus on pääosin laadullinen, mutta hyödynsin siinä myös määrällisiä menetelmiä.
Aloitin tutkimukseni laskemalla, kuinka monessa uutisessa puolueet on mainittu. Lisäksi laskin, kuinka monta kertaa puolue on mainittu seurantajakson uutisissa. Kumpikin puolueista oli mainittu aineiston 20 uutisesta 18:ssa. Ero puolueiden välillä nousi toisessa osiossa, sillä aineistoni uutisissa vihreät oli mainittu 88 kertaa ja perussuomalaiset 142 kertaa.
Tämän jälkeen analysoin tarkemmin aineistostani 12 uutista sekä erikseen puolueiden puheenjohtajien haastatteluita vertailevasti. Valikoin uutiset analyysiin sillä perusteella, että niiden sisällössä oli jotakin mielenkiintoista.
Loppupäätelmissäni totean, että lähes kaikki tutkimuksen aineistoon kuuluneet jutut käsittelivät eduskuntavaaleja todella yleisellä tasolla perehtymättä puolueisiin sen tarkemmin. Uutisten sisältö perustui usein johonkin dataan, kuten tilastoihin, gallupeihin tai ehdokkaiden vaalikonevastauksiin.
Mielestäni Helsingin Sanomien eduskuntavaaliuutisointi näyttäytyi aineistoni perusteella tasapuolisena, sillä juttujen ote oli uutisellinen ja neutraali ja aineistosta puuttui lähes kokonaan toimittajien sanallinen arvio koskien ehdokkaiden suoritusta tai ulkoista olemusta.
Tutkimuskysymykseni on, onko Helsingin Sanomien eduskuntavaaliuutisointi tasapuolista. Lisäksi pyrin vastaamaan opinnäytetyössäni siihen, miten lehden uutisoinnin tasapuolisuus tai epätasapuolisuus ilmenee.
Tutkimuksen aineisto koostuu 20 Helsingin Sanomien paperilehdessä julkaistusta jutusta, joista yksi oli julkaistu 30.3. ja loput 19 juttua 1.–14.4.2019. Analysoin aineistoani sisällönanalyysin keinoin. Tutkimus on pääosin laadullinen, mutta hyödynsin siinä myös määrällisiä menetelmiä.
Aloitin tutkimukseni laskemalla, kuinka monessa uutisessa puolueet on mainittu. Lisäksi laskin, kuinka monta kertaa puolue on mainittu seurantajakson uutisissa. Kumpikin puolueista oli mainittu aineiston 20 uutisesta 18:ssa. Ero puolueiden välillä nousi toisessa osiossa, sillä aineistoni uutisissa vihreät oli mainittu 88 kertaa ja perussuomalaiset 142 kertaa.
Tämän jälkeen analysoin tarkemmin aineistostani 12 uutista sekä erikseen puolueiden puheenjohtajien haastatteluita vertailevasti. Valikoin uutiset analyysiin sillä perusteella, että niiden sisällössä oli jotakin mielenkiintoista.
Loppupäätelmissäni totean, että lähes kaikki tutkimuksen aineistoon kuuluneet jutut käsittelivät eduskuntavaaleja todella yleisellä tasolla perehtymättä puolueisiin sen tarkemmin. Uutisten sisältö perustui usein johonkin dataan, kuten tilastoihin, gallupeihin tai ehdokkaiden vaalikonevastauksiin.
Mielestäni Helsingin Sanomien eduskuntavaaliuutisointi näyttäytyi aineistoni perusteella tasapuolisena, sillä juttujen ote oli uutisellinen ja neutraali ja aineistosta puuttui lähes kokonaan toimittajien sanallinen arvio koskien ehdokkaiden suoritusta tai ulkoista olemusta.