Keskustelusta kehittämiseen, kehittämisestä käytäntöön : johtajan rooli ammatillisen toimijuuden tukijana varhaiskasvatuksessa

Abstract

Uusi varhaiskasvatuslaki tuli voimaan vuonna 2018 ja siinä säädettiin muun muassa henkilöstörakenteesta. Uuden lain mukaan päiväkodin työntekijöistä vähintään kahdella kolmasosalla tulee olla varhaiskasvatuksen opettajan tai varhaiskasvatuksen sosionomin kelpoisuus, joista vähintään puolella varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuus. Lailla on siirtymäsäädös vuoteen 2030 asti. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia uuden henkilöstörakenteen haasteita ja mahdollisuuksia sekä selvittää päiväkodin johtajan roolia ammatillisen toimijuuden tukemisen näkökulmasta varhaiskasvatuksessa. Opinnäytetyö oli osa varhaiskasvatuksen työelämän ja korkeakoulutusten yhteistä uutta henkilöstörakennetta koskevaa tutkimushanketta.

Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys muodostui moniammatillisen yhteistyön ja ammatillisen toimijuuden käsitteistä ja niissä painotettiin päiväkodin johtajan näkökulmaa. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja aineisto kerättiin teemahaastatteluin päiväkotien johtajilta (n=5), joiden yksiköissä kokeiltiin uuden henkilöstörakenteen mukaista toimintaa. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin menetelmällä.

Tutkimustulosten mukaan moniammatillisen yhteistyön haasteina ovat epäselvät työnkuvat sekä ajan järjestäminen yhteisille keskusteluille ja työn suunnittelulle. Lisäksi vanhojen työnkuvien vaikutus hidastaa moniammatillisen yhteistyön kehittämistä ja uusien työnkuvien muodostumista. Mahdollisuutena nähtiin eri ammattiryhmien ammatillisen osaaminen hyödyntäminen ja varhaiskasvatuksen sosionomin työnkuva koettiin moniammatillista yhteistyötä täydentävänä muutoksena. Johtajan tehtävä ammatillisen toimijuuden tukemisessa on järjestää aikaa yhteisille keskusteluille, jakaa johtamisvastuuta, luoda avointa ja hyväkysyvää ilmapiiriä sekä osallistaa työntekijöitä yhteisen vision suunnittelussa.

Tulevaisuudessa olisi mielenkiintoista selvittää, miten uuden varhaiskasvatuslain mukainen henkilöstörakenne lähtee kehittymään ja kuinka se vaikuttaa yksikön ja ryhmän toimintaan.

The new early childhood education act came into effect in 2018 and it legislated for the composition of employees. The purpose was to observe the difficulties and opportunities of the employee composition and to study the role of the kindergarten director from the perspective of supporting the professional agency.

The thesis was carried out as a qualitative study and the material was collected through interviews with kindergarten managers (n = 5). Data were analyzed via data-driven content analysis.

According to the results, the challenges of multidisciplinary cooperation are unclear job descriptions, organizing time for joint discussions and work planning. Utilizing the skills of different professional groups was seen as an opportunity, and the role of a Bachelor of Social Services was seen as complementary to multidisciplinary cooperation. The role of the manager in supporting the professional agency is to organize time for joint discussions, share leadership responsibilities, create an open and supportive atmosphere, and engage employees in the development of a shared vision.

Future research could investigate how the personnel structure under the new early childhood education act will evolve and how it will affect the operations of the unit and the group.