Johtaminen itseohjautuvan tiimityön tukena
Santala, Tiina (2019)
Santala, Tiina
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019120223951
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019120223951
Tiivistelmä
Sosiaali- ja terveydenhuollon lisääntyneet laatuvaatimukset, väestön ikääntyminen ja sitä myöten kasvava palveluntarve pakottavat tulevaisuudessa luomaan uusia toimintatapoja. Johtamisen laatu korostuu, sillä tulevaisuudessa kilpaillaan asiakkaiden lisäksi osaavasta henkilökunnasta. Pirkanmaan Senioripalvelut osallistuu YTY -hankkeeseen, jossa pilotoidaan lähiesimiehen ohjauksellista ja valmentavaa työotetta. Kehittämisen tavoitteena on työntekijöiden osallistuminen oman työn kehittämiseen sekä osallisuuden kokemuksen vahvistuminen. Tämä opinnäytetyö on osa tätä kehittämishanketta.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata itseohjautuvan tiimityön johtamisen tarpeita työntekijöiden näkökulmasta. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa, jonka avulla voidaan kehittää Pirkanmaan Senioripalvelut Oy:n esimiestoimintaa valmentavan johtamisen suuntaan ja tukea tiimien itseohjautuvuutta. Tutkimus toteutettiin laadullisella tutkimusotteella. Tutkimusaineisto kerättiin kolmessa ryhmähaastattelussa. Haastateltavat olivat Pirkanmaan Senioripalvelut Oy:n työntekijöitä kolmesta eri toimintapaikasta. Kolmeen ryhmähaastatteluun osallistui yhteensä 16 (n=16) työntekijää. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysilla.
Tutkimuksessa kävi ilmi, että esimies pystyy tukemaan itseohjautuvaa tiimityötä olemalla läsnä, osoittamalla arvostusta työntekijöitä kohtaan, kohtelemalla tiimiläisiä tasa-arvoisesti ja antamalla palautetta. Toimivan palautekulttuurin luominen läpi koko organisaation olisikin tärkeää. Työntekijät kokivat työkavereiden olevan suuri voimavara työssä. Tähän esimiesten tulisi panostaa järjestämällä aikaa tiimiytymiseen, tiimien työn organisointiin sekä yhteisiin koulutuksiin. Työntekijät kokivat, että heillä olisi mahdollisuuksia itseohjautuvuuteen enemmänkin, mutta valmiuksia itseohjautuvuuteen tarvittaisiin lisää. Työntekijöille tulisi järjestää koulutusta itsensä johtamisen taitoihin sekä vuorovaikutus- ja tunnetaitoihin. Tiimien itseohjautuvuutta tukisi johdon säännölliset tapaamiset työntekijöiden kanssa, muutosviestinnän lisääminen, sekä säännöllinen organisaatiotason viestintä.
Koska tämä on toinen ylemmän ammattikorkeakoulun opinnäytetyöni, on vaatimukset teoreettiselle viitekehykselle sekä tutkimusmetodin kuvaukselle vähäisemmät, kuin normaalisti ylemmän ammattikorkeakoulun opinnäytetyössä.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata itseohjautuvan tiimityön johtamisen tarpeita työntekijöiden näkökulmasta. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa, jonka avulla voidaan kehittää Pirkanmaan Senioripalvelut Oy:n esimiestoimintaa valmentavan johtamisen suuntaan ja tukea tiimien itseohjautuvuutta. Tutkimus toteutettiin laadullisella tutkimusotteella. Tutkimusaineisto kerättiin kolmessa ryhmähaastattelussa. Haastateltavat olivat Pirkanmaan Senioripalvelut Oy:n työntekijöitä kolmesta eri toimintapaikasta. Kolmeen ryhmähaastatteluun osallistui yhteensä 16 (n=16) työntekijää. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysilla.
Tutkimuksessa kävi ilmi, että esimies pystyy tukemaan itseohjautuvaa tiimityötä olemalla läsnä, osoittamalla arvostusta työntekijöitä kohtaan, kohtelemalla tiimiläisiä tasa-arvoisesti ja antamalla palautetta. Toimivan palautekulttuurin luominen läpi koko organisaation olisikin tärkeää. Työntekijät kokivat työkavereiden olevan suuri voimavara työssä. Tähän esimiesten tulisi panostaa järjestämällä aikaa tiimiytymiseen, tiimien työn organisointiin sekä yhteisiin koulutuksiin. Työntekijät kokivat, että heillä olisi mahdollisuuksia itseohjautuvuuteen enemmänkin, mutta valmiuksia itseohjautuvuuteen tarvittaisiin lisää. Työntekijöille tulisi järjestää koulutusta itsensä johtamisen taitoihin sekä vuorovaikutus- ja tunnetaitoihin. Tiimien itseohjautuvuutta tukisi johdon säännölliset tapaamiset työntekijöiden kanssa, muutosviestinnän lisääminen, sekä säännöllinen organisaatiotason viestintä.
Koska tämä on toinen ylemmän ammattikorkeakoulun opinnäytetyöni, on vaatimukset teoreettiselle viitekehykselle sekä tutkimusmetodin kuvaukselle vähäisemmät, kuin normaalisti ylemmän ammattikorkeakoulun opinnäytetyössä.