Osaavan työvoiman varmistaminen Kymenlaaksossa: Millenniaali-työhakijan näkökulma esiin palvelumuotoilun avulla
Viljakainen, Kati (2019)
Viljakainen, Kati
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019120224020
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019120224020
Tiivistelmä
Megatrendit haastavat organisaatioita aivan uudenlaisella tavalla ja kilpailu osaavasta työvoimasta kasvaa. Näin myös Kymenlaaksossa, jossa osaavan työvoiman varmistaminen nousi yhdeksi yritysten keskeisistä haasteista Etiäinen – Koulutustarpeiden ennakointi -hankkeen ensimmäisellä haastattelukierroksella. Paitsi että työvoiman tarve, saatavuus ja määrä ovat muuttuneet, on myös työvoiman laatu erilainen uusien sukupolvien myötä. Opinnäytetyön tarkoituksena onkin lisätä ymmärrystä millenniaaleista työnhakijoina ja kartoittaa Kymenlaakson vetovoimaisuuden nykytilaa sekä niitä seikkoja, joita millenniaali-työnhakijat kokevat keskeisinä osaavaa työvoimaa varmistettaessa. Työnhakijaymmärrystä lähestytään tutkimuksessa asiakasymmärryksen tavoin.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys muodostettiin palveluperusteisesta toimintalogiikan ja asiakaskeskeisen toimintalogiikan, muotoiluajattelun ja palvelumuotoilun teorioista. Tutkimusprosessi noudatti palvelumuotoiluprosessin alkuvaiheita ymmärryksen kasvattamisen ja syventämisen vaiheesta ymmärryksen tiivistämisen ja mallintamisen vaiheeseen. Ratkaisujen kehittäminen ja käytäntöön vieminen rajautuivat tämän opinnäytetyön ulkopuolelle.
Kirjallisuuden, työpajojen ja haastattelujen avulla muodostettu ymmärrys millenniaaleista tiivistetään opinnäytetyössä kolmeksi työnhakijaprofiiliksi. Kymenlaakson vetovoimaisuutta puolestaan tarkastellaan osaajapolun kautta ja tutkimus osoittaa kaksi maakunnalle ominaista kipupistettä. Ensimmäinen haaste on heti osaajapolun alussa: varsinaiseen houkuttelun vaiheeseen ei päästä, koska viestit eivät herätä riittävästi huomiota. Myöhemmin osaajapolulla työnhakijat kokivat haasteellisena emotionaalisen ja sosiaalisen sitoutumisen maakuntaan.
Vaikka opinnäytetyö on pitkälti ymmärryksen kasvattamiseen tähtäävä, tulevaisuuden kehitystyötä lähestytään tutkimuksessa Kymenlaaksossa tehtävän mainetyön kautta. Johtopäätöksenä esitetään, että keskeistä osaavan työvoiman varmistamisessa on ihmislähtöinen (työ)elämän malli, jossa syvällinen työnhakijoiden ymmärtäminen, alueella jo asuvien tukeminen sekä tavoitteellinen, avoin ja oikeanlainen viestintä ovat menestyksen avaimia. Maakuntatasolla mainetyötä ja työvoiman varmistamisen strategiaa tulisi lähestyä systemaattisesti yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys muodostettiin palveluperusteisesta toimintalogiikan ja asiakaskeskeisen toimintalogiikan, muotoiluajattelun ja palvelumuotoilun teorioista. Tutkimusprosessi noudatti palvelumuotoiluprosessin alkuvaiheita ymmärryksen kasvattamisen ja syventämisen vaiheesta ymmärryksen tiivistämisen ja mallintamisen vaiheeseen. Ratkaisujen kehittäminen ja käytäntöön vieminen rajautuivat tämän opinnäytetyön ulkopuolelle.
Kirjallisuuden, työpajojen ja haastattelujen avulla muodostettu ymmärrys millenniaaleista tiivistetään opinnäytetyössä kolmeksi työnhakijaprofiiliksi. Kymenlaakson vetovoimaisuutta puolestaan tarkastellaan osaajapolun kautta ja tutkimus osoittaa kaksi maakunnalle ominaista kipupistettä. Ensimmäinen haaste on heti osaajapolun alussa: varsinaiseen houkuttelun vaiheeseen ei päästä, koska viestit eivät herätä riittävästi huomiota. Myöhemmin osaajapolulla työnhakijat kokivat haasteellisena emotionaalisen ja sosiaalisen sitoutumisen maakuntaan.
Vaikka opinnäytetyö on pitkälti ymmärryksen kasvattamiseen tähtäävä, tulevaisuuden kehitystyötä lähestytään tutkimuksessa Kymenlaaksossa tehtävän mainetyön kautta. Johtopäätöksenä esitetään, että keskeistä osaavan työvoiman varmistamisessa on ihmislähtöinen (työ)elämän malli, jossa syvällinen työnhakijoiden ymmärtäminen, alueella jo asuvien tukeminen sekä tavoitteellinen, avoin ja oikeanlainen viestintä ovat menestyksen avaimia. Maakuntatasolla mainetyötä ja työvoiman varmistamisen strategiaa tulisi lähestyä systemaattisesti yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa.