Ihmiskunnan oppimisen tulos : hengitys rennosti sisään ja ulos

Abstract

Tämä opinnäytetyö käsittelee hengityksen merkitystä yksilön hyvinvoinnin kannalta. Opinnäytetyön aineisto kerättiin järjestämässäni työpajassa, jossa työstettiin hengitysharjoituksia ja pohdittiin, millainen suhde osallistujilla oli omaan hengitykseensä.

Opinnäytetyöni tutkimusongelma on, millainen suhde työpajaan osallistuneille oli omaan hengitykseensä ja millaista pedagogista oppia tästä tiedosta voi saada. Opinnäytetyön aineisto koostuu ennakkokyselylomakkeesta, osallistuvan havainnoinnin kautta saadusta informaatiosta sekä ryhmäkeskustelu ja -haastattelusta.

Olen ryhmitellyt tutkimukseni johtopäätökset kolmen eri teeman alle. Ensimmäisenä teemana nostan esille työpajaan osallistuneiden ennakkokäsityksiä ja odotuksia siitä, mitä hengitysharjoitukset ovat ja mitä ne osallistujille merkitsivät. Aineiston valossa näyttää siltä, että hengitysharjoitukset olivat osallistujille yhtä aikaa tuttuja ja vieraita. Usea haastateltava tiesi oikeanlaisen hengityksen merkityksen, mutta eri syistä eivät olleet kuitenkaan tehneet asian eteen konkreettisia toimia.

Toinen teema, joka nousi aineistostani voimakkaasti esille, oli ohjaajan, muiden ryhmäläisten sekä fyysisen harjoituspaikan merkitys hengitysharjotteiden onnistumiselle. Usea haastateltava koki, että hengitysharjoituksia on turvallisempaa, johdonmukaisempaa ja hallitumpaa toteuttaa toisten ihmisten läsnäollessa. Kolmas aineistosta esille noussut teema oli puolestaan toiston, käytännöllisen tiedon ja oikeanlaisten mielikuvien löytämisen merkitys hengitysharjoitusten onnistumiselle.

This thesis analyses the significance of breathing in terms of individual well-being. The data used in the thesis are acquired from the workshop in which participants practised breathing exercises.

The main research problem in the thesis is firstly what kind of relationship the participants have with their breathing, and secondly what kind of pedagogical knowledge can be developed based on this information. The data consist of a questionnaire, ethnographic observation and group interviews.

Based on this data, the thesis has three main conclusions. At first, the participants seemed to be simultaneously familiar and unaware of the breathing exercises. Several participants were aware of the significance of breathing exercises but, for one reason or another, did not know how to use them.

Secondly, based on the data, participants saw that the presence of an instructor and other participants, and moreover, limited facilities were all elements which make practising easier. Thirdly, the participants thought that repetition, practical knowledge and coherent conceptions were pivotal.