Infraprojektin laadunhallinnan kehittäminen

Abstract

Rakennusalalla tehtävän laadunhallinnan haasteina ovat laadun moninainen tulkinta sekä useat vaikuttavat ohjeet ja normit. Tällöin ei voida standardisoidusti luoda yhtenäistä ja yksiselitteistä laadunhallintaprosessia. Tämän kehittämistehtävän toimintaympäristö on YIT Suomi Oy:n infrarakentamisen toimialayksikkö sekä Tampereen raitiotieallianssi. Toimintaympäristössä kartoitetaan laadunhallinnan nykytila ja selvitetään potentiaaliset kehitystarpeet. Kehittämistehtävän tavoitteena on tarkastella nykytilan laadun analysointia sekä indikointia ja etsiä niiden kehittämistä varten toimenpide-ehdotuksia. Tässä tutkimuksessa laadun analysoinnilla ja indikoinnilla tarkoitetaan laadun vaatimuksenmukaisuuden toteutumista sekä yleisen laadullisen tason esittämistä. Tutkimuksessa myös selvitetään, kuinka laadunhallintaprosessia voisi kokonaisuudessaan kehittää ja sujuvoittaa.

Kehittämistehtävässä käytettiin pääosin kvalitatiivista tutkimustapaa, mutta aineistoa analysoitiin myös määrällisesti. Tutkimusmenetelminä käytettiin puolistrukturoitua haastattelua ja työpajaa. Haastateltaviksi valittiin viisi kohdeorganisaatiossa toimivaa henkilöä. Myös työpajaan valittiin viisi keskeistä henkilöä kohdeorganisaatiosta. Haastattelurunko muodostettiin teoreettisen viitekehyksen perusteella ja työpajassa hyödynnettiin Lean-filosofian mukaista uimaratakaavio-työkalua. Analyysimenetelminä käytettiin litterointia ja teemoittelua.

Kehittämistehtävän tuloksista ilmenee, että laadunhallinnan kehittämiselle on sekä muutostarvetta ja että -halukkuutta. Toimintaympäristönä olevan yrityksen toiminta on laadunhallinnallisen ja laatuprosessien mukaisten toimintojen osalta hyvä ja laadunhallinnan toteuttamisen jatkumolle on hyvät edellytykset. Nykyisen toimintamallin kehittäminen olemassa olevista lähtökohdista on mahdollista, mutta projektikohtaiselle ennakkosuunnittelulle tulee varata riittävästi aikaa.

Tulosten perusteella ennakkosuunnittelun merkitys laadunhallinnassa korostuu etenkin kehittämistehtävän toimintaympäristönä olevassa allianssimallissa. Laadunhallinnan sähköisen alustan käyttöönotosta koetaan olevan hyötyä ja alustan koetaan tuottavan toiminnalle etua. Sähköinen alusta tulisi ottaa täysimääräisenä laadunhallintatyökaluna käyttöön ja se tulisi jalkauttaa koko projektille ja sen kaikille osapuolille, jolloin se antaisi toiminnalle läpinäkyvyyttä ja luotettavuutta.

Kehittämistehtävässä havaittiin, että laadunhallinnassa syntyvän aineiston analysointi on osa tehtävää työvaihetta, eikä se siten vaadi erillistä prosessissa. Analysointi on sujuva osa toimintaa, mutta vaatii toteutuakseen ennakkosuunnittelua ennen työvaiheen suorittamista. Laatutason kuvantaminen edesauttaisi toiminnan kokonaisuuden hahmottamista. Kuvantamisen tarve tehdyistä toimenpiteistä ja koostetuista poikkeamista loisi yhtenäisen kuvan mittarin, koko projektin laadunhallinnallisesta tilasta. Kuvantamiseen analysoitavaa tietoa tulisi kerätä sähköisen alustan kautta ja sitä tulisi systemaattisesti tarkkailla projektin aikana. Kokonaisuudessaan laadunhallinta ja sen onnistuminen korostuu aikatauluhallinnassa ja aikatauluseurannassa. Tällöin laadunhallinnallisiin toimiin ja haasteisiin kyettäisiin ennakoimaan ja reagoimaan oikea-aikaisesti.

Multiple interpretations of quality as well as many guidelines and standards are challenging the quality management in civil engineering processes. As a result, a uniform and unambiguous quality management process cannot be created in a standardized manner. The aim of this study is to investigate the current state and development needs of the operating environment in civil engineering. In the current state, the analysis of quality, that is, the verification of proper implementation, and the presentation of the indicator, that is, the overall quality level, are explored in the development task and the necessary solutions are sought for them. In addition, this study explores how the quality management process as a whole could be improved and streamlined.

The study was conducted mainly as a qualitive research, although the data were partially analyzed by quantitative methods. Data was collected using half structured interviews and workshops. Five individuals from the target organization were selected for the interview. Five key individuals from the target organization were also selected for the workshop. The interview frame was constructed based on a theoretical framework and the workshop used the Swimlane Chart tool of the Lean philosophy. Transcription and thematic analysis were used as the analysis methods.

According to the research results, there is a need and a willingness for a change in the development of quality management. The quality management and quality process operations are good in the target company which gives it good preconditions for the continuation of quality management. It is possible to develop the current operating model from the existing premises, but sufficient time must be allowed for advance planning.

Based on the results, the importance of advance planning in quality management is emphasized especially in the alliance type project, which is the operational environment of the study. The introduction of a digital platform for quality management is perceived to be beneficial and the platform is seen to bring benefits to the project. The digital platform should be deployed as a full quality management tool to the entire project and to all parties involved, to provide transparency and reliability to the company’s actions.

The study found that the analysis of qualitative data is part of the actual work phase, rather than requiring a separate phase. Analyzing is a smooth part of the operation, but it requires advanced workflow planning. Visualization of the quality level would help to understand the whole process. The need for visualization of the actions taken and the cumulative deviations would create a coherent picture of the quality management status for the entire project. The digital platform should be used to collect the information for the visualization and the information should be systematically monitored during the project. All in all, quality management and its success are emphasized in schedule management and schedule monitoring. This would allow for timely anticipation and response to quality management related actions and challenges.