Delirium ja sen ennaltaehkäisy

Abstract

Tämän opinnäytetyön aiheena on delirium. Aihe on rajattu koskemaan vanhuksen seka- vuustilaa. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata vanhuksen sekavuustilaa ja keinoja sen ennaltaehkäisyyn. Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena ja tulokset analysoitiin induktiivisen sisällönanalyysin keinoin. Kirjallisuuskatsauksessa käytettiin deli- riumia käsitteleviä tieteellisiä tutkimuksia. Analysoitavien tutkimusten tulokset olivat saman- kaltaisia ja tutkimukset tukivat hyvin toisiaan. Opinnäytetyö ei käsittele päihteiden aiheutta- maa deliriumia, vaikka vanhuksillakin päihteet saattavat toimia deliriumin aiheuttajana. Delirium on sekavuusoireyhtymä, joka on suhteellisen yleinen vanhuksilla. Deliriumin tiede- tään olevan vanhuksilla yleisin leikkauksien jälkeinen komplikaatio. Deliriumilla on negatiivi- nen vaikutus vanhuksen elämänlaatuun ja terveyteen sekä delirium voi nopeuttaa jopa de- mentian etenemistä vanhuksilla. Kirjallisuuskatsauksen tulosten perusteella deliriumin aiheuttajana voivat olla monet eri teki- jät, kuten elimelliset tekijät, infektiot, lääkitys ja ympäristön vaikutuksesta aiheutuneet on- gelmat. Deliriumin oireet ovat moninaisia, niiden laatu ja voimakkuus voi vaihdella päivän aikana. Oireet deliriumissa ovat moninaisia. Näkyviä oireita ovat esimerkiksi tarkkaavaisuu- denhäiriöt, näköharhat ja ajatuksen epäjohdonmukaisuus. Deliriumin tunnistamiseksi on kehitetty erilaisia mittareita. Hoitamattomana delirium voi olla jopa hengenvaarallinen. Deliriumin tunnistaminen vaatii aina potilaan aktiivista arviointia ja erilaisia muutoksien huomioimista. Deliriumin puhkeaminen voi tapahtua hyvin hitaasti tai se voi alkaa hyvin akuutisti. Deliriumin hoidossa tärkeää on perustarpeista huolehtiminen ja peruselintoimintojen seuraaminen. Delirium potilas tarvitsee ympärivuorokautista hoivaa ja valvontaa. Deliriumia sairastavien potilaiden tunnistaminen on erityisen tärkeää. Omaiset ja läheiset ovat tärkeässä roolissa potilaan toipuessa deliriumista.