EU:n viides rahanpesudirektiivi ja sen vaikutukset pankkien toimintaan
Liski, Lauri (2019)
Liski, Lauri
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019120825403
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019120825403
Tiivistelmä
Rahanpesulla tarkoitetaan laittomasta alkuperästä oleviin varoihin kohdistettuja toimia, joiden avulla omaisuuden laiton alkuperä pyritään salaamaan rikoshyödyn menettämisen, oikeudellisen seuraamuksen tai vahingonkorvauksen välttämiseksi. Usein tekijät suorittavat näennäisiä oikeustoimia, joiden avulla rikoksella hankittu omaisuus saadaan näyttämään lailliselta. Rahanpesu on ajankohtainen ja globaalisti vakava uhka rahoitusjärjestelmän turvallisuudelle ja luotettavuudelle.
Uuden teknologian luomat mahdollisuudet antavat rikollisille vaihtoehtoisia keinoja rahan pesemiseksi ja anonyymit maksujenvälityspalvelut vaikeuttavat viranomaisten mahdollisuuksia paljastaa sekä pysäyttää rikollisia rahavirtoja. Rikollista rahaa voidaan siirtää esimerkiksi virtuaalivaluuttojen avulla terroristisiin tarkoituksiin.
Rahanpesua ja terrorismin rahoittamista pyritään torjumaan lainsäädännön avulla. Lainsäädännössä asetetaan esimerkiksi pankeille velvollisuus tunnistaa asiakkaansa, kerätä asiakkaistaan tuntemistietoja sekä ilmoittaa viranomaisille epäilyttävistä liiketoimista. Euroopan Parlamentin ja Neuvoston direktiivi 843/2018, eli niin sanottu viides rahanpesudirektiivi, annettiin 30.5.2018 ja Euroopan Unionin jäsenvaltioiden on saatettava direktiivin säännökset osaksi kansallista lainsäädäntöään 10.1.2020 mennessä.
Tässä opinnäytetyössä tutkitaan viidennen rahanpesudirektiivin sisältämiä keskeisimpiä uudistuksia lainsäädäntöön ja niiden vaikutuksia Suomessa toimivien pankkien toimintaan. Tutkimus tehdään pankkien näkökulmasta, sillä niiden rooli rahanpesun estämisessä on keskeinen. Tutkimus toteutetaan tekemällä laadullinen sisällön analyysi viidennestä rahanpesudirektiivistä. Tutkimuksen tuloksena saadaan vastaukset siihen, mitkä ovat direktiivin keskeisimmät uudistukset sekä siihen, miten uudistukset vaikuttavat Suomessa toimiviin pankkeihin. Tutkimus on toteutettu huhti-toukokuussa 2019 ja syys-lokakuussa 2019, ja se on rajattu koskemaan direktiivin kohtia, joilla on selkeitä vaikutuksia pankkeihin. Trusteja koskeva direktiivin sisältö on rajattu tutkimuksen ulkopuolelle, sillä trusteja vastaavaa instituutiota ei Suomen oikeusjärjestelmässä tunneta.
Tutkimuksessa saadaan selville viidennen rahanpesudirektiivin aiheuttavan pankeille uusia velvollisuuksia rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämiseksi. Direktiivi tuo virtuaalivaluutan tarjoajat sääntelyyn piiriin, tehostaa valvovien viranomaisten välistä tietojenvaihtoa sekä laajentaa asiakkaan tuntemiseen sovellettavia toimenpiteitä. Direktiivissä säädetään myös tehostetuista tuntemisen toimenpiteistä, jos liiketoimen osapuolena on Euroopan Komission listaama korkean riskin maa.
Uuden teknologian luomat mahdollisuudet antavat rikollisille vaihtoehtoisia keinoja rahan pesemiseksi ja anonyymit maksujenvälityspalvelut vaikeuttavat viranomaisten mahdollisuuksia paljastaa sekä pysäyttää rikollisia rahavirtoja. Rikollista rahaa voidaan siirtää esimerkiksi virtuaalivaluuttojen avulla terroristisiin tarkoituksiin.
Rahanpesua ja terrorismin rahoittamista pyritään torjumaan lainsäädännön avulla. Lainsäädännössä asetetaan esimerkiksi pankeille velvollisuus tunnistaa asiakkaansa, kerätä asiakkaistaan tuntemistietoja sekä ilmoittaa viranomaisille epäilyttävistä liiketoimista. Euroopan Parlamentin ja Neuvoston direktiivi 843/2018, eli niin sanottu viides rahanpesudirektiivi, annettiin 30.5.2018 ja Euroopan Unionin jäsenvaltioiden on saatettava direktiivin säännökset osaksi kansallista lainsäädäntöään 10.1.2020 mennessä.
Tässä opinnäytetyössä tutkitaan viidennen rahanpesudirektiivin sisältämiä keskeisimpiä uudistuksia lainsäädäntöön ja niiden vaikutuksia Suomessa toimivien pankkien toimintaan. Tutkimus tehdään pankkien näkökulmasta, sillä niiden rooli rahanpesun estämisessä on keskeinen. Tutkimus toteutetaan tekemällä laadullinen sisällön analyysi viidennestä rahanpesudirektiivistä. Tutkimuksen tuloksena saadaan vastaukset siihen, mitkä ovat direktiivin keskeisimmät uudistukset sekä siihen, miten uudistukset vaikuttavat Suomessa toimiviin pankkeihin. Tutkimus on toteutettu huhti-toukokuussa 2019 ja syys-lokakuussa 2019, ja se on rajattu koskemaan direktiivin kohtia, joilla on selkeitä vaikutuksia pankkeihin. Trusteja koskeva direktiivin sisältö on rajattu tutkimuksen ulkopuolelle, sillä trusteja vastaavaa instituutiota ei Suomen oikeusjärjestelmässä tunneta.
Tutkimuksessa saadaan selville viidennen rahanpesudirektiivin aiheuttavan pankeille uusia velvollisuuksia rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämiseksi. Direktiivi tuo virtuaalivaluutan tarjoajat sääntelyyn piiriin, tehostaa valvovien viranomaisten välistä tietojenvaihtoa sekä laajentaa asiakkaan tuntemiseen sovellettavia toimenpiteitä. Direktiivissä säädetään myös tehostetuista tuntemisen toimenpiteistä, jos liiketoimen osapuolena on Euroopan Komission listaama korkean riskin maa.