Perhelähtöisyys lastenpsykiatrisessa hoitotyössä
Autio, Anna-Sofia (2019)
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019120825401
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019120825401
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena oli perhelähtöisyys lastenpsykiatrisessa hoitotyössä. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on kartoittaa kokemuksia lastenpsykiatrisen osaston perhelähtöisyydestä vanhempien ja hoitajan näkökulmasta. Tavoitteena oli tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää hoitotyön opinnoissa.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena soveltaen systemaattisen kirjallisuuskatsauksen periaatteita. Analysoitavat tutkimusartikkelit etsittiin kahdeksasta eri tietokannasta. Lopulta analyysi tehtiin kuudelle tutkimusartikkelille. Analyysimenetelmänä käytettiin induktiivista sisällönanalyysia. Induktiivisen sisällönanalyysin avulla syntyi kaksi pääluokkaa, jotka jakautuivat ryhmittelyihin ja alaluokkiin. Keskeisimpiä aineistosta nousevia asioita olivat vanhempien emotionaalisen puolen huomioiminen, hoitajien ammattitaito sekä perhekeskeisyyden toteutumisen haasteet. Tuloksissa korostui etenkin hoitajien kyky kohdata sairastuneen lapsen perhe.
Tämän kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli kartoittaa kokemuksia lastenpsykiatrisen osaston perhelähtöisyydestä vanhempien ja hoitajan kokemana. Tässä tutkimuksessa vanhempien ja hoitajien kokemukset lastenpsykiatrisen osaston perhelähtöisyydestä olivat sekä positiivisia että negatiivisia. Kaikki vanhemmat kokivat perhelähtöisyyden toteutuvan jossain määrin, mutta myös parantamisen varaa löydettiin. Hoitajat kokivat perhelähtöisyyden olevan osittain jo opittu tapa toimia hoitotyössä, mutta puutteitakin löytyi. Tämän kirjallisuuskatsauksen pohjalta voidaan todeta, että perhelähtöisyyden toteutumisen edellytys on hoitajan kyky tunnistaa perheen yksilölliset tarpeet ja vastata niihin. Hoitajalta odotetaan tukea koko perheen terveyden edistämiseen.
Aiheeseen liittyvillä tutkimuksilla on merkitystä lastenpsykiatrisen hoidon kehittämisenä kohti perhelähtöisempää hoitotyötä. Jatkossa aihetta voidaan tutkia haastattelemalla lastenpsykiatrisessa hoitotyössä työskenteleviä ammattilaisia, lasten vanhempia sekä sisaruksia. Lisäksi voidaan tutkia myös sairastuneen lapsen omia kokemuksia perhelähtöisyydestä.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena soveltaen systemaattisen kirjallisuuskatsauksen periaatteita. Analysoitavat tutkimusartikkelit etsittiin kahdeksasta eri tietokannasta. Lopulta analyysi tehtiin kuudelle tutkimusartikkelille. Analyysimenetelmänä käytettiin induktiivista sisällönanalyysia. Induktiivisen sisällönanalyysin avulla syntyi kaksi pääluokkaa, jotka jakautuivat ryhmittelyihin ja alaluokkiin. Keskeisimpiä aineistosta nousevia asioita olivat vanhempien emotionaalisen puolen huomioiminen, hoitajien ammattitaito sekä perhekeskeisyyden toteutumisen haasteet. Tuloksissa korostui etenkin hoitajien kyky kohdata sairastuneen lapsen perhe.
Tämän kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli kartoittaa kokemuksia lastenpsykiatrisen osaston perhelähtöisyydestä vanhempien ja hoitajan kokemana. Tässä tutkimuksessa vanhempien ja hoitajien kokemukset lastenpsykiatrisen osaston perhelähtöisyydestä olivat sekä positiivisia että negatiivisia. Kaikki vanhemmat kokivat perhelähtöisyyden toteutuvan jossain määrin, mutta myös parantamisen varaa löydettiin. Hoitajat kokivat perhelähtöisyyden olevan osittain jo opittu tapa toimia hoitotyössä, mutta puutteitakin löytyi. Tämän kirjallisuuskatsauksen pohjalta voidaan todeta, että perhelähtöisyyden toteutumisen edellytys on hoitajan kyky tunnistaa perheen yksilölliset tarpeet ja vastata niihin. Hoitajalta odotetaan tukea koko perheen terveyden edistämiseen.
Aiheeseen liittyvillä tutkimuksilla on merkitystä lastenpsykiatrisen hoidon kehittämisenä kohti perhelähtöisempää hoitotyötä. Jatkossa aihetta voidaan tutkia haastattelemalla lastenpsykiatrisessa hoitotyössä työskenteleviä ammattilaisia, lasten vanhempia sekä sisaruksia. Lisäksi voidaan tutkia myös sairastuneen lapsen omia kokemuksia perhelähtöisyydestä.