Parturin ja kampaajan osaamisalojen kehittäminen
Lensu, Pasi (2019)
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019121025691
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019121025691
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää työyhteisöä toimimaan entistä modernimmin, tarjoamalla monipuolisempia ja laadukkaampia koulutuspalveluja parturi-kampaaja-alan opiskelijoille Ammattiopisto SAMIedussa. Lisäksi tämän prosessin avulla edistettiin työyhteisön lähitiimin tiimityöskentelyä. Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää omaa osaamistani verkkopedagogiikan alueella. Työn tutkimusongelma oli, voidaanko parturi-kampaaja-alan opiskelijoille tarjota entistä nykyaikaisempia ja laadukkaampia koulutuspalveluja yhdessä koulutukseen osallistuvien opettajien kanssa.
Tutkimuksen viitekehyksenä käytettiin opetushallituksen hius- ja kauneudenhoitoalan perustutkinnon tutkinnonperusteita ja niistä parturin ja kampaajan osaamisaloja. Lisäksi käytettiin Itä-Savon koulutuskuntayhtymän ja opetushallituksen kanssa yhdessä solmittua koulutuksen järjestämissopimusta. Hius- ja kauneudenhoitoalan perustutkinnon tutkinnonperusteet määrittelevät osaamisalojen muodostumisen, ammattitaitovaatimukset sekä tutkinnon suorittamiseen liittyvän osaamisen arvioinnin. Järjestämissopimus määrittää osaltaan tutkinnon valmistavan koulutuksen järjestämisestä ja toteuttamisesta Ammattiopisto SAMIedussa. Teoreettinen viitekehys muodostuu toimintatutkimuksen teoriasta sekä siihen voimakkaasti liittyvästä reflektoinnista. Menetelminä käytettiin havainnointia sekä haastatteluja.
Kehittämisryhmään valittiin asiantuntijaryhmä, mikä muodostui parturi-kampaaja-alan opettajista. Kehittäminen toteutettiin toimintatutkimuksellisella menetelmällä opettajilta, opiskelijoilta sekä yrittäjiltä saadun palautteen perusteella. Kehittämistyöskentely toteutettiin opettajien yhteisissä tiimikokouksissa, joissa saatuja palautteita reflektoitiin ja arvioitiin. Tältä pohjalta asetettiin kehitystoimenpiteet seuraaville opetuskerroille. Opinnäytetyön laatija toimi ryhmän ohjaajana ja samalla osana kehittämisryhmää. Lisäksi hän kehitti myös osaamistaan omassa työssään.
Opinnäytetyön yhteenvetona voidaan todeta, että työyhteisö oppi toimimaan entistä modernimmin. Koulutuspalvelut olivat kehittyneet huomattavasti monipuolisemmiksi ja laadukkaammiksi. Opintosisältöjä saatiin kehitettyä kollegiaalisesti selkeiksi koulutuskokonaisuuksiksi, jolloin oppimisen laatu parani merkittävästi.
Tutkimuksen viitekehyksenä käytettiin opetushallituksen hius- ja kauneudenhoitoalan perustutkinnon tutkinnonperusteita ja niistä parturin ja kampaajan osaamisaloja. Lisäksi käytettiin Itä-Savon koulutuskuntayhtymän ja opetushallituksen kanssa yhdessä solmittua koulutuksen järjestämissopimusta. Hius- ja kauneudenhoitoalan perustutkinnon tutkinnonperusteet määrittelevät osaamisalojen muodostumisen, ammattitaitovaatimukset sekä tutkinnon suorittamiseen liittyvän osaamisen arvioinnin. Järjestämissopimus määrittää osaltaan tutkinnon valmistavan koulutuksen järjestämisestä ja toteuttamisesta Ammattiopisto SAMIedussa. Teoreettinen viitekehys muodostuu toimintatutkimuksen teoriasta sekä siihen voimakkaasti liittyvästä reflektoinnista. Menetelminä käytettiin havainnointia sekä haastatteluja.
Kehittämisryhmään valittiin asiantuntijaryhmä, mikä muodostui parturi-kampaaja-alan opettajista. Kehittäminen toteutettiin toimintatutkimuksellisella menetelmällä opettajilta, opiskelijoilta sekä yrittäjiltä saadun palautteen perusteella. Kehittämistyöskentely toteutettiin opettajien yhteisissä tiimikokouksissa, joissa saatuja palautteita reflektoitiin ja arvioitiin. Tältä pohjalta asetettiin kehitystoimenpiteet seuraaville opetuskerroille. Opinnäytetyön laatija toimi ryhmän ohjaajana ja samalla osana kehittämisryhmää. Lisäksi hän kehitti myös osaamistaan omassa työssään.
Opinnäytetyön yhteenvetona voidaan todeta, että työyhteisö oppi toimimaan entistä modernimmin. Koulutuspalvelut olivat kehittyneet huomattavasti monipuolisemmiksi ja laadukkaammiksi. Opintosisältöjä saatiin kehitettyä kollegiaalisesti selkeiksi koulutuskokonaisuuksiksi, jolloin oppimisen laatu parani merkittävästi.